lauantai 30. tammikuuta 2016

Miksi meidän tulisi sopia 45 minuutin tapaaminen?

Lupaan, että

  • esitän asiani 5 minuutissa
  • kartoitan asiakkaan tarpeet 15 minuutissa
  • teen ratkaisuesityksen 10 minuutissa
  • teen alustavan tarjouksen 10 minuutissa
  • loppuaika neuvotellaan paras ratkaisu juuri teille
Sovitaanko tapaaminen? Ota yhteyttä.

Hannu Hyppönen
Puh. 040 657 3495
hannujhypponen@gmail.com

Tapaamisen jälkeen tiedämme molemmat
  • miksi tarvitsette toimintakykyä ja miten minä voin tukea liiketoimintanne jatkuvuutta ja toiminnan tehokkuutta
  • mikä valmennus on paras ratkaisu juuri teille
  • mitä tarjoan ja millä hinnalla
  • miten hyödynnätte yrityksen koulutusvähennyksen tai julkisen organisaation koulutuskorvauksen

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Sotilaan toimintakyvystä tutkittua tietoa

Tutkittua tietoa sotilaiden toimintakyvystä painottuen fyysiseen toimintakykyyn. Sotilaan toimintakyvyn tutkimus. Pääesikunta koulutusosasto. 2016. KRITOKY 2014 http://urly.fi/yKv

Sotilaan toimintakyky on sitä, että yksilö pystyy sekä yksin että yhdessä muiden kanssa toimimaan määrätietoisesti ja tilanteen mukaisesti sodan tai sitä alemman asteisen kriisin erilaisissa ympäristöissä. Sotilas tarvitsee kaikissa päivittäisissä toimissaan niin työssään kuin vapaa-aikanaan fyysistä, psyykkistä (henkistä), sosiaalista sekä eettistä toimintakykyä.

Toimintakyky on sananmukaisesti kykyä toimia. Tämän voi ymmärtää joko siten, että toimintakyky edeltää toimintaa tietynlaisena valmiutena tai niin, että toimintakyky on mukana varsinaisessa yhteisöllisessä toiminnassa sen alituisena käyttövoimana. Potentiaalisesti toimintakykyisen yksilön tekoja voidaan tarkastella osana osallistumaansa yhteisöllistä toimintaa (Toiskallio & Mäkinen 2009; Salo 2008; Mäkinen 2006; Mäkitalo 2001) kuten esimerkiksi sotilaalliseen kriisinhallintaan (ks. Anttila 2012; vrt. Leskinen (toim.) 2011).

Toimintakykyyn vaikuttavat muun muassa perimä, terveys, elämäntavat, yhteiskunnalliset olot, ympäristö ja työ. Terveys ja toimintakyky ovat työkyvyn perusta. Toimintakyky on yksilöllinen sekä jatkuvasti muuttuva ominaisuus ja sen vajavuudet lisääntyvät ikääntymisen ja kuormituksen kasvun myötä.

Sodassa sekä operaatioissa joukon suorituskyky on sen taistelukykyä, joka koostuu taistelutahdosta, taistelijoiden ja yksiköiden koulutustasosta sekä käytettävissä olevasta taktiikasta, aseistuksesta ja varustuksesta. Sotilaan ja joukon suorituskyky edellyttää tehtävien näkökulmasta riittävää toimintakykyisyyttä. Ilman toimintakykyisiä sotilaita ei voi olla suorituskykyisiä joukkoja sekä tarvittavia suorituskykyjä.

Mielenkiintoinen artikkeli Linkki

Toimintakyvyn ominaispiirteitä ja niiden soveltamista muuttuvissa ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa voi ymmärtää, kun niitä tarkastelee sotilaan toimintaperiaatteiden avulla. Sotilaat koulutetaan toimimaan äärimmäisessä tilanteessa, taistelussa, jossa tarvitaan sotilaan kokonaistoimintakykyä.
Voit lukea lisää sotilaan toimintakyvystä tästä

lauantai 23. tammikuuta 2016

Oletko kiinnostunut avoimesta toimintakyvyn perusvalmennuksesta?

Lyhyesti
Miksi?
Kohtaamme muutoksia, jotka ovat yhä nopeampia ja monimutkaisempia. Meiltä kaikilta edellytetään toimintakykyä, erityisesti muutos-, häiriö- ja poikkeustilanteissa.


Mitä hyötyä?

Kehität valmiuksiasi muutoksiin. Käytät kykyjäsi, energiaasi ja aikaasi tehokkaammin.
Kenelle?
Kaikille, jotka haluavat kehittää kykyään kohdata, toimia ja palautua muutoksista sekä oppia niistä. Avoin valmennus tarjoaa mahdollisuuden verkottua ja jakaa kokemuksia muiden, eri organisaatiosta tulevien henkilöiden kanssa.


Milloin?

Keväällä, seuraava valmennus on suunniteltu maaliskuulle. Tarkka aika sovitaan osallistujien mahdollisuuksien perusteella.


Mitä maksaa?

Perusvalmennuksen normaalihinta on 350 e + alv / henkilö.
Tutustumistarjous on -10% eli 315 e + alv / henkilö.
Pyydä tarjous ryhmälle avoimeen valmennukseen tai teille kohdennetusta ryhmävalmennuksesta.

Miten pääset mukaan?
Ota rohkeasti yhteyttä sähköpostilla tai puhelimitse vaikka heti tai sinulle parhaiten sopivana aikana.

Mitä mieltä osallistuneet olivat valmennuksesta?
Mistä lisätietoa?
Voit perehtyä toimintakykyyn, resilienssiin, tarkemmin blogin teksteistä.

torstai 21. tammikuuta 2016

13 things mentally strong people don't do

Mental strength isn't often reflected in what you do. It's usually seen in what you don'tdo.
In her book "13 Things Mentally Strong People Don't Do," Amy Morin writes that developing mental strength is a "three-pronged approach." It's about controlling your thoughts, behaviors, and emotions.
Following are 13 things that mentally strong people do not do, Morin says.
This is an update of an article originally written by Steven Benna

http://uk.businessinsider.com/mentally-strong-people-2015-11

Töihin halutaan nyt "resilienttejä" ihmisiä

Mielenkiintoinen kirjoitus resilienssistä työntekijän ja heihin kohdistuvien odotusten kannalta.

Resilienssiä, toimintakykyä, voidaan mitata ja kehittää.

Töihin halutaan nyt "resilienttejä" ihmisiä - 4 vinkkiä, miten tulet sellaiseksi.

Kauppalehden uutinen asiasta avautuu tästä linkistä

Resilientiksi tulee oppimalla kokemuksista ja kehittämällä omaa toimintakykyä, resilienssiä.

Palaute toimintakykyvalmennuksesta 20.1.2016. Resilienssiä lisää!




Klikkaa kuvaa, niin se avautuu suuremmaksi.

Klikkaa kuvaa, niin se avautuu suuremmaksi.

Mitä muutos tarkoittaa yrittäjille?

Hyvä kirjoitus Elina Ojalalta.

"Yrityksellä on kolme keskeistä tapaa elää ajan hermolla ja olla osa muutosta. Hyvä kokonaisuus syntyy toimintatavoista, yhteisöllisyydestä ja johtajuudesta."




Military Skills Are Invaluable for Mastering Work Place Change

lauantai 16. tammikuuta 2016

Mitä hyötyjä saat toimintakyvyn perusvalmennuksella?

Ensimmäinen avoin toimintakyvyn valmennus toteutetaan keskiviikkona 20.1. klo 1200 - 1600.

Lupaan osallistujille, että

  • tulet valmennukseen jo aiheeseen orientoituneena ennakkomateriaalin perusteella
  • saat itsestäsi riippuen alku- tai jatkosysäyksen toimintakykysi kehittämiselle
  • tunnistat, miten kohtaan ja toimit muutoksissa
  • opit miksi, miten ja mitä on toimintakyky ja miten resilienssikäsite selkeyttää sitä
  • saat itse ja voit jakaa muille kokemuksiasi toimintakyvystä käytännön harjoitusten avulla
  • saat henkilökohtaisen toimintakykyprofiilisi ja sen kirjallisen analyysin
  • saat henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman perusteet ja teet alustavan suunnitelmasi
  • saat käytännön ohjeet toimintakykysi kehittämiseksi
  • saat todistuksen valmennuksesta yrityksen koulutusvähennyksen tai viraston koulutuskorvauksen perusteeksi ja niihin tarvittavat ohjeet
  • voit jatkaa toimintakykysi kehittämistä henkilökohtaisen kehittymissuunnitelmasi ja sen seurannan avulla
  • voit antaa suoran palautteen, miten tärkeinä pidät lupauksiani ja miten ne toteutuivat sinun kokemanasi


Tervetuloa ilmoittautuneille! "Toimintakykyä muutoksiin"

Klikkaa kuvaa, niin se avautuu suuremmaksi.

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

What is SISU and mental toughness?

Two great perspective on performance, resilience. What it is and how to develop it?

First Sisu: How to Develop Mental Toughness in the Face of Adversity By James Clear, motivation, resilience

Sisu is a word that has no direct translation, but it refers to the idea of continuing to act even in the face of repeated failures and extreme odds. It is a way of living life by displaying perseverance even when you have reached the end of your mental and physical capacities. During the Winter War, the extreme mental toughness of Sisu was all the Finnish soldiers could rely on. https://t.co/vxFF6tjKbd

Second mental toughness: How to increase mental toughness?

Here’s what Olympic athletes and Navy SEALs both do to be the best and achieve mental toughness:
  • Talk Positively To Yourself: Remember the 3 P’s: tell yourself bad things aren’t permanent, pervasive or personal — but good things are.
  • Setting Goals: Know what you want to achieve. Write it down. Focus on progress.
  • Practice Visualization: Don’t fantasize about getting what you want but see yourself overcoming specific obstacles.
  • Use Simulations: Always make your practice as close to the real thing as possible
How to increase mental toughness: 4 secrets of Navy SEALs and Olympians https://t.co/oFA5s0uG4a @TIMEIdeas

maanantai 4. tammikuuta 2016

Mitä voimme oppia toimintakyvystä sotilaiden kouluttamisessa muuttuviin toimintaympäristöihin?

Toimintakyvyn ominaispiirteitä ja niiden soveltamista muuttuvissa ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa voi ymmärtää, kun niitä tarkastelee sotilaan toimintaperiaatteiden avulla. Sotilaat koulutetaan toimimaan äärimmäisessä tilanteessa, taistelussa, jossa tarvitaan sotilaan kokonaistoimintakykyä.

Pääesikunnan koulutusosaston päällikkö eversti Erkki Nordberg antoi tehtäväkseni laatia Sotilaan käsikirjan vuonna 1999. Palvelin tuolloin majurina osastolla ja vastuullani oli aluksi upseerikoulutus ja myöhemmin apulaisosastopäällikkönä osaston toiminnan ja käytännön työskentelyn johtaminen.

Tarkoitus oli muuttaa ja laajentaa aiempi varusmiehen työkirja käsikirjaksi. Käsikirjalla haluttiin tukea peruskoulutuskaudella sotilaan perustaitojen oppimista ja kouluttamista yhtenäisellä tavalla jokaisessa perusyksikössä ja kaikissa puolustushaaroissa. 

Perehdyin suomalaisiin ohjesääntöihin, oppaisiin ja käsikirjoihin. Hankin vastaavia oppaita ulkomailta. Pyysin käsikirjaan ensin kaikkien pääesikunnan osastojen sekä silloisten maanpuolustusalueiden tarpeet ja myöhemmin käsikirjoitukseen lausunnot. Sittemmin käsikirjaa on kehitetty kokemusten ja palautteen perustella vastaamaan kasvavia toimintakykyvaatimuksia ja tukemaan jatkuvasti kehittyvää varusmieskoulutusta. 

Sotilaan peruskoulutuksen on saanut ja käsikirja on jaettu vuosina 2000 – 2015 yli 300 000 varusmiehelle ja 6 000 vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneelle naiselle. Puolustusvoimat vaikuttaa siis merkittävästi suomalaisten miesten ja pieneen määrään naisten toimintakykyä ja resilienssiä.

Liitän seuraavaksi Sotilaan käsikirjassa kuvatut sotilaan toimintaperiaatteet sellaisenaan toimintakyvyn, resilienssin seitsemään ominaispiirteeseen. Kuten huomataan, suomalaisille sotilaille koulutettavilla, toimintaperiaatteilla on selvä yhteys toimintakykyyn ja myös resilienssin ominaispiirteisiin muuttuvissa ja osin ennalta arvaamattomissa toimintaympäristöissä. 



Positiivisuus ja optimismi vastakohtana pessimismille: Säilytä taistelutahto. Tavoitteena on voitto

Taistelussa pyritään murtamaan vastustajan taistelutahto. Sotilaan taistelu on vastustajan voittamista taistelukentällä. Sotilaan voitto on oman tehtävän täyttäminen mahdollisimman pienin tappioin. Vihollisen taistelutahto murtuu henkisen tai fyysisen toimintakyvyn loppumiseen, tekemällä vihollinen toimintakyvyttömäksi ja riisumalla vihollinen aseista tai tuhoamalla vihollinen.

Positiivisuus ja vahva itsetunto vastakohtana heikolle itsetunnolle: Hallitse perustaistelutaidot hyvin

Taistelussa sotilaalta edellytetään automaattista, vaistomaista toimintaa sekä kokonaisuuden hahmottamista, että itsenäistä tilanteenarviointia ja päätöksen tekoa. Vain sotilaan perustaitojen varma hallitseminen mahdollistaa järkiperäisen toiminnan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Perustaitojen varma hallitseminen on edellytys niiden nopealle soveltamiselle tilanteen mukaisesti.

Keskittyminen vastakohtana ajatusten hajottamiselle: Säilytä taisteluvalmius

Sotilaan aseen tulee olla aina toimintakunnossa ja käyttövalmiina. Sotilaan on tehtävä havaintoja toimintaympäristöstään ja pidettävä yllä tilanteen edellyttämä ja ryhmänjohtajan käskemä taisteluvalmius.

Joustava ajattelu vastakohtana lukittuvalle ajattelulle: Käytä tulta, liikettä ja suojaa

Taistelun peruselementit ovat tuli, liike ja suoja. Tulella tuhotaan vihollinen ja sen laitteita tai estetään vihollista tulittamasta. Sotilaan tulta ovat tulittaminen rynnäkkökiväärillä ja käsikranaattien käyttö sekä taistelijaparin tulituki. Vaunut tuhotaan singoilla. Hyökkäyksessä on tulitettava ja edettävä ryhmän mukana siten, että vihollinen on jatkuvasti tulen alla ja saadaan tuhottua. Sotilas syöksyy tuliasemasta tuliasemaan, joista vihollisen tuhoaminen on mahdollista. Eteneminen suojataan maaston käytöllä sekä hyökkäysreitin ja tuliaseman valinnalla. Tulelta suojaisissa katveissa edetään nopeinta tapaa käyttämällä. Sotilaan suoja muodostuu taistelu- ja suojavarustuksesta, naamioinnista, oikeasta maaston käytöstä etenemisreitin ja tuliaseman valinnassa, linnoittamisesta sekä taistelijaparin ja muun ryhmän tuesta. Toiminta voidaan suojata myös savuilla.

Sosiaalinen joustavuus vastakohtana yksin tekemiselle: Toimi yhdessä taistelijaparin tai partion kanssa ja ryhmän osana

Sotilas toimii lähes kaikissa taistelutehtävissä yhdessä taistelijaparinsa tai partionsa kanssa. Yhteistoiminta edellyttää toiminnan sopimista ennen suoritusta, kommunikointia taistelutehtävän aikana sekä taistelijaparin tukemista. Taistelijapari/partio toimii lähes aina ryhmän osana. Tämä edellyttää ryhmänjohtajan esimerkin, merkkien ja käskyjen seuraamista sekä omien havaintojen välittämistä ryhmänjohtajalle. Sotilaan on miellettävä oma tehtävänsä ja paikkansa osana ryhmän tai partion kokonaistoimintaa.

Järjestelmällisyys vastakohtana toiminnan hajottamiselle useisiin asioihin yhtä aikaa: Toimi nopeasti. Ole aktiivinen

Sotilaan kannalta taistelu on usein lähitaistelua vihollisen sotilaita vastaan. Lähitaistelussa voittaa se, joka osuu varmimmin maaliin ja avaa tulen nopeimmin. Vihollisen toiminta pakottaa sotilaan suojautumaan tähystykseltä ja tulelta. Nopea suojautuminen on edellytys sotilaan hengissä säilymiselle. Sotilaan ripeys vaikuttaa ryhmän ja joukkueen toimintaan. Yksittäisen sotilaan hidas toiminta hidastaa koko ryhmän ja siten joukkueen toimintaa. Sotilaan tulee pyrkiä aina harjoiteltuun ja nopeaan toimintaan. Ryhmänjohtaja käskee lähtövalmiuden ja sen kohottamisen. Nopealla toiminnalla kyetään usein tempaamaan aloite ja pakottamaan siten vihollinen reagoimaan tapahtuvaan. Näin kyetään pitämään tilanne itselle edullisena tai muuttamaan tilanne itselle edulliseksi. Nopean toiminnan edellytys on oikea tilannetietoisuus ja aktiivisuus sekä vihollisen ja oman toiminnan ennakointi.

Proaktiivisuus ja riskinottokyky vastakohtana passiivisuudelle: Pyri aina yllätykseen

Taistelussa tulee pyrkiä aina yllätykseen. Yllätyksen avulla voidaan lyödä ylivoimainenkin vihollinen. Yllätykseen voidaan päästä ajan, paikan, toimintatavan ja käytettävän voiman suhteen. Sotilas voi yllättää vihollisen nopealla tulen aloituksella, toiminnan äänettömyydellä ja nopeudella, käyttämällä hyväksi maastoa ja olosuhteita, vihollisen kaavamaista toimintaa ja hämäämällä sekä poikkeamalla vakiotoiminnasta. Viholliseen pyritään vaikuttamaan sen heikoimpaan kohtaan, sivulta, takaa tai suojaamattomaan kohteeseen. Yllätyksen onnistuessa ensin tuhotaan vihollisen vahvin kohta. Yllätykseen pääseminen edellyttää vihollisen toiminnan tuntemista sekä oman toiminnan tiedustelua ja valmistelua. Tehtävä on toteutettava määrätietoisesti ja joustavasti kaikkia mahdollisuuksia hyödyntäen. Älä anna vihollisen yllättää itseäsi – myös vihollinen pyrkii yllätykseen.


Toimintakyky on yksilön ominaisuus, jota voidaan mitata, arvioida ja kehittää. Toimintakyky kehittyy kokemusten kautta. Usein eniten opettavat epäonnistumiset, edellyttäen, että niistä opitaan. 

Sotilaiden koulutus tähtää äärimmäisiin olosuhteisiin ja toimintaan. Koulutuksesta ja kokemuksista, oikein ymmärrettynä, on opittavaa ja sovellettavaa toimintaan muissa, usein helpommissa olosuhteissa. 

Haluatko kuulla lisää hyötyistä teidän alalle? Ota yhteyttä.