Sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltaminen - valmennukset

Miksi juuri nyt?

Johtaminen on kovassa paineessa. Organisaatiot kohtaavat jatkuvasti epävarmuutta, nopeita muutoksia ja kriittisiä päätöksiä. Sotilasjohtamisen parhaat käytännöt tarjoavat selkeät ja toimivat työkalut, jotka on testattu äärimmäisissä tilanteissa – ja sovellettavissa suoraan siviiliorganisaatioiden arkeen.

---

Mitä hyötyä saat valmennuksesta?

• Selkeytät päätöksentekoa ja johtamista kaikilla tasoilla
• Vahvistat tiimin toimintakykyä paineen alla
• Tunnistat oman organisaation kriittiset vahvuudet ja riskit
• Opit tehtäväjohtamisen ja tilannejohtamisen mallit käytännössä
• Saat konkreettisia työkaluja, jotka tukevat arjen johtamista

---

Miten valmennus toteutetaan?

Valmennus on vaikuttava ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka sisältää:

• Selkeitä alustuksia, jotka avaavat sotilasjohtamisen periaatteet ymmärrettävästi
• Toiminnallisia harjoituksia, kuten skenaarioita, simulaatioita ja ryhmätehtäviä
• Keskusteluja ja reflektointia, joissa osallistujat soveltavat oppeja omaan työhönsä

Kaikki valmennukset toteutetaan paikan päällä ja räätälöidään ennakkokeskustelun perusteella. Osallistujamäärä on tyypillisesti 10–25 henkilöä.

---

Mitä palveluita tarjoamme?

Sotilasjohtamisen parhaat käytännöt

Palvelu	Hinta
Avausesitys (1,5 h)	690 € + alv
Puolipäivävalmennus (3–4 h)	1190 € + alv
Kokopäivävalmennus (6–7 h)	1790 € + alv

Hintaan sisältyy ennakkokeskustelu, valmistelu ja materiaalit. Matkakulut ja mahdolliset tilakulut ja tarjoilut lisätään laskuun toteutuneen mukaan.

---

Onnettomuus- ja häiriötilanteiden johtaminen

Organisaation toimintakyky punnitaan poikkeustilanteissa. Valmennukset yhdistävät sotilasjohtamisen käytännöt ja siviilikriisijohtamisen työkalut – tavoitteena jäsentää toimintaa, vahvistaa valmiutta ja kehittää päätöksentekoa painetilanteissa.

Palvelu	Hinta
Johdanto kriisijohtamiseen (1,5 h)	690 € + alv
Kriisiharjoitus: pöytäsimulaatio (3–4 h ryhmätehtävä ja purku)	1290 € + alv
Kriisijohtamisen valmennuspäivä (6–7 h, työpajat ja simulaatio)	1890 € + alv

Sisältää asiakaspalaverin, valmistelun, materiaalit. Matkakulut ja mahdolliset tilakulut ja tarjoilut lisätään laskuun toteutuneen mukaan.

---

Varaa valmennus nyt – ja hyödynnä etu!

 -10 % kaikista toteutuksista, kun varaus tehdään ennen 1.8.2025.

---

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous - Toimimme koko Suomessa

Kerro meille, mistä teemoista haluatte lisätietoa – tai varaa suoraan maksuton 15 minuutin kartoituspuhelu.
Valmennus rakentuu juuri teidän tavoitteidenne pohjalta.

Hannu Hyppönen

hannujhypponen@gmail.com

040 675 3495

Suunnitelmat kestävimmiksi oletuksilla, riskeillä ja kriittisillä tietovaatimuksilla

Kolme käytäntöä, jotka tekevät suunnitelmastasi kestävämmän – Oletukset, Riskit ja Kriittiset tietovaatimukset

”Suunnitelmat eivät petä siksi, että ne olisivat huonoja. Ne pettävät, koska oletukset jäävät piiloon, riskeihin ei varauduta ja tieto ei kulje ajoissa.”

Tämä havainto on arkipäivää sotilasjohtamisessa – ja yhä useammin myös yritys- ja kriisijohtamisessa. Kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti, suunnitelmien arvo ei ole niissä itsessään, vaan kyvyssä muuttaa suunnitelmaa ajoissa.

Siksi tässä blogissa esittelen kolme sotilasjohtamisen käytäntöä, jotka auttavat sinua tekemään johtamisesta ketterämpää ja suunnittelusta vahvempaa:

1. Oletusten näkyväksi tekeminen
2. Riskien arviointi päätösten pohjaksi
3. CCIR – kriittiset kysymykset, jotka ohjaavat ajoissa toimintaan

Jokaisen käytännön kohdalla esitän: mitä se tarkoittaa, miten sitä käytetään ja miten voit soveltaa sitä omassa organisaatiossasi.

 

1. Oletukset – näkymättömiä päätöksiä, jotka on pakko tehdä näkyväksi

“Assumptions are not facts; they are what we believe to be true for planning purposes. Good assumptions are explicitly stated, reasonable, and critical to the plan.”
— Joint Planning Publication 5-0, JCS (2020)

Jokainen suunnitelma nojaa johonkin oletukseen. Oletuksia tarvitaan, koska kaikkea ei voi tietää – mutta jos niitä ei tehdä näkyviksi, ne ohjaavat päätöksiä huomaamatta.

Hyvä oletus:

• on kirjattu ja yhteisesti ymmärretty
• vaikuttaa suunnitelman sisältöön tai ajoitukseen
• voidaan vahvistaa tai kumota kriittisen tiedon avulla
• ohjaa siihen, mitä tehdään, jos oletus ei pidä

Sotilasesimerkki:

“Kyläpäällikön tuki jatkuu operaation ajan.”
→ Jos ei jatku, siirrytään vaihtoehtoiseen toimintamalliin tai operaatio keskeytetään.

Siviiliesimerkki:

“Toimittaja pystyy toimittamaan komponentit 3 viikon sisällä.”
→ Jos ei pysty, lanseeraus siirtyy ja otetaan käyttöön varasuunnitelma.

 

2. Riskit – toimintaa ohjaavaa varautumista

“In the planning context, a risk is not just a hazard to avoid, but a factor to weigh. Planners must evaluate both the risks of action and inaction.”
— TRADOC Mad Scientist Blog (2023)

Riski ei ole vain uhka – se on mahdollisuus valmistautua. Sotilasjohtamisessa riskit liittyvät suunnitteluun, päätöksiin ja vaikutuksiin. Niitä ei arvioida vain todennäköisyyden vaan myös toimintakyvyn kautta.

Hyvä riskikäytäntö:

• tekee riskistä nimen, ei vain tunteen
• kytkee riskin päätökseen – mitä tehdään, jos se toteutuu
• ohjaa resurssien varaamista ja vaihtoehtoisen suunnitelman aktivoimista

Sotilasesimerkki:

“Kyberhyökkäys häiritsee komentojärjestelmää 24 h sisällä.”
→ Jos tapahtuu, käytetään hajautettua komentorakennetta ja siirrytään suunnitelmaan B.

Siviiliesimerkki:

“Tuotantokoneisto pysähtyy komponenttipulan vuoksi.”
→ Varaosat on hajautettu, ja asiakasviestintä aktivoidaan välittömästi.

3. Kriittiset kysymykset, joihin vastaus muuttaa suunnitelman

“CCIRs help commanders focus on the information needed to make critical decisions at the right time, by framing it as a question that matters.”
— CCIR Handbook, Joint Chiefs of Staff (2020)

Komentajan kriittiset tietovaatimukset (Commander’s Critical Information Requirements, CCIR) on työkalu, jonka avulla määritellään ennakkoon:

• mitä tietoa varten on oltava valmis päättämään heti
• mitä kysymyksiä varten tiedon pitää kulkea ajoissa
• milloin suunnitelma vaihdetaan, keskeytetään tai käynnistetään uuden suunnitelman laatiminen

Hyvä kriittinen tietovaatimus on kysymysmuotoinen päätöksenteko-ehto:

• “Onko tilanne X toteutunut?” → Jos kyllä, tehdään Y”

Sotilasesimerkki:

“Onko sää estämässä ilmaoperaatiota?”
→ Jos kyllä, aktivoidaan vaihtoehtoinen maa- ja merioperaatiosuunnitelma.

 Siviiliesimerkki:

“Onko kilpailija julkaissut tuotteen ennen meitä?”
→ Jos kyllä, keskeytetään oma kampanja ja siirrytään suunnitelmaan B.

Esimerkki: A–B–C-suunnitelmat yritykselle

Suunnitelma	Oletus	Riski	Kriittinen kysymys
A – Lanseeraus aikataulussa	Toimittaja toimittaa ajoissa	Kilpailija julkaisee ensin	Onko markkinointi valmiina 1.8.?
B – Vaiheistettu julkaisu	Kaikki markkinat eivät ole kypsiä	Komponenttipula	Onko 50 % toimituksista viivästynyt?
C – Valmiuden ylläpito	Odotetaan rahoittajan päätöstä	Asiakkaiden luottamuksen heikkeneminen	Onko asiakaspysyvyys alle 70 %?

 

Taulukko toimii johtamisen tilannekäsikirjana. Jokainen suunnitelma perustuu tiettyihin oletuksiin ja kantaa mukanaan riskejä. Päätöksentekoa ohjataan kriittisillä kysymyksillä – eli tarkoin määritellyillä tiedoilla, joiden saaminen ajoissa käynnistää päätöksen:

• Jos oletus ei pidä, suunnitelmaa ei käynnistetä
• Jos riski toteutuu, varaudutaan siirtymään seuraavaan suunnitelmaan
• Jos kriittinen tieto ylittää raja-arvon, aktivoidaan suunnitelma B tai C

Esimerkkipäätös:
Jos 50 % toimituksista on viivästynyt (→ vastaus kriittiseen kysymykseen suunnitelma B:ssä), yritys keskeyttää täysimittaisen lanseerauksen (A), siirtyy vaiheittaiseen julkaisuun (B) ja viestii asiakkaille ennakoivasti.

Kolme kysymystä johtajalle

Käytäntö	Kysy itseltäsi
Oletus	Mihin suunnitelmani perustuu – ja mitä jos oletus ei pidä?
Riski	Mikä voi mennä pieleen – ja olemmeko valmiita?
Kriittinen tieto	Mikä tieto pitää saada ajoissa, jotta osaan reagoida oikein?

 

Älä johda enää oletusten varassa, riskejä vältellen ja tietoihin reagoiden vasta kun on myöhäistä.

Ota käyttöösi nämä kolme käytäntöä:

• Tee oletuksesi näkyviksi
• Arvioi riskit toimintaa varten, ei raportointia
• Määritä kriittiset tietovaatimukset kysymyksiksi, joihin pitää saada vastaus määritettyyn aikaan mennessä

Kiinnostuitko aiheesta?

Tämä kirjoitus täydentää sarjaa, jossa pureudutaan siihen, miten sotilasjohtamisen parhaita käytäntöjä voi soveltaa muuhun johtamiseen.

Tutustu myös sarjan aiempiin osiin:

1. Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?
2. Mitä on sotilasjohtaminen?
3. Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?
4. Tehtäväjohtaminen - miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?
5. Johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa - OODA ja ILOA
6. Miten sotilaita valmennetaan tekemään päätöksiä?
7. Kun kriisi ei mahdu nelikenttään – Näkökulmia skenaariotyön laajentamiseen kriisitilanteissa
8. Lessons from the Field: Working with a Word-Class Military Senior Advisory Team
9. Lessons Learned and Best Practices for Staff Work
10. Missä sotilasjohtaminen toimii - ja missä ei?

Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta organisaatiosi johtamiseen?
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous kohdennetusta esityksestä tai valmennuksesta – rakennamme sisällön tarpeidenne mukaan. hannujhypponen@gmail.com

Lähteet ja lisälukemista

1. Joint Planning Publication 5-0 (2020) – Oletusten määrittely
    https://irp.fas.org/doddir/dod/jp5_0.pdf
2. CCIR Handbook, Joint Chiefs of Staff (2020) – Kriittisten tietotarpeiden ohjeistus
    https://www.jcs.mil/Portals/36/Documents/Doctrine/fp/ccir_fp4th_ed.pdf
3. TRADOC Mad Scientist Blog (2023) – Riskin rooli suunnittelussa
    https://madsciblog.tradoc.army.mil/441-the-risk-of-success-in-military-planning
4. DSTO Australia (2014) – LARF-malli: Logic, Assumptions, Risks, Facts https://www.dst.defence.gov.au/sites/default/files/publications/documents/DSTO-TR-2840%20PR.pdf 
5. RAND: Decision Making Under Deep Uncertainty – RDM-malli
   https://www.rand.org/global-and-emerging-risks/centers/methods-centers/pardee/dmdu-decision-making-under-deep-uncertainty.html

Voimanlähteen jäljillä – Center of Gravity (CoG) sotilas- ja siviilijohtamisessa

Mitä on operaatiotaito ja voimanlähde?

Operaatiotaito on sodankäynnin taito, joka yhdistää strategian ja taktiikan. Se vastaa kysymykseen: "Miten saavutamme tavoitteen käytettävissä olevilla keinoilla ja suorituskyvyillä?" Operaatiot tarkoittavat joukkojen liikuttamista, keskittämistä ja suorituskykyjen ajoittamista niin, että saavutetaan ratkaiseva yhteisvaikutus – oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.

Yksi operaatiotaidon keskeisimmistä käsitteistä on Center of Gravity (CoG) eli voimanlähde. Se on tekijä, johon oma voitto ja vastustajan tappio perustuu. Jos CoG menetetään, toimija menettää toimintakykynsä tai tavoitteensa.

Voimanlähteen käsitettä voidaan soveltaa myös siviilijohtamiseen – ja siksi sen tulisi olla jokaisen johtajan työkaluvalikoimassa.

Mikä on voiman lähde, Center of Gravity ( CoG?

Eversti (evp) Dale Eikmeier määrittelee CoG:n seuraavasti:

“Center of Gravity is the source of power that provides moral or physical strength, freedom of action, or the will to act.”

Voimanlähde (CoG) ei siis ole vain tärkeä yksikkö tai resurssi – se on toimijan keskeisin kyky tai järjestelmä, joka mahdollistaa tavoitteen saavuttamisen. Ilman sitä ei ole toimintavapautta, vaikuttamista tai kestävää suorituskykyä.

Voimanlähdeanalyysin rakenne

Vaihe	Kuvaus
1. Tavoite (Ends)	Mitä halutaan saavuttaa?
2. Voimanlähde (CoG)	Mikä järjestelmä tai kyky mahdollistaa tavoitteen?
3. Kriittiset kyvyt (CC)	Mitä voimanlähde kykenee tekemään, jotta tavoite saavutetaan?
4. Kriittiset vaatimukset (CR)	Mitä voimanlähde tarvitsee toimiakseen (resurssit, tuki, olosuhteet)?
5. Kriittiset heikkoudet (CV)	Mitkä vaatimuksista ovat haavoittuvia tai rajallisesti käytettävissä?

 

Eikmeierin tarkistusmenettely voimanlähteen varmistamiseksi

1. Onko se kriittinen tavoitteen saavuttamiseksi?
2. Onko se keskeinen lähde vaikuttavalle toiminnalle?
3. Onko se uniikki ja erottuva – ei vain tukifunktio tai resurssi?

Jos vastaus kaikkiin on kyllä, kyseessä on todennäköisesti aito voimanlähde.

 Sotilasesimerkki – pelkistetty voimanlähdeanalyysi ja tarkistus

Tavoite	Torjua vihollisen hyökkäys
Ehdotettu voimalähde	Hyvin koulutetut ja liikkuvat alueelliset joukot, joilla on tarvittavat suorituskyvyt
Kyvyt	Panssarintorjunta ja -miinoitteet sekä epäsuoratuli, alueen tuntemus
Vaatimukset	Riittävä koulutus, viestiyhteydet, paikallistuntemus, logistiikka
Haavoittuvuudet	Ampumatarvikkeiden täydennykset, elektroninen häirintä, huoltoyhteydet
Tarkistusmenettely	Kyllä kaikkiin → kyseessä on selkeä CoG

 

Siviiliesimerkki 1 – Teknologiayritys - pelkistetty voimanlähdeanalyysi ja tarkistus

Tavoite	Säilyttää markkinajohtajuus pilvipohjaisessa ohjelmistossa
Ehdotettu voimanlähde	Tuotekehitysyksikkö, joka tuottaa jatkuvasti asiakaslähtöisiä innovaatioita
Kyvyt	Nopeus, asiakastarpeiden ennakointi, skaalautuva teknologia
Vaatimukset	Avainhenkilöstö, data, investoinnit, ketterä kulttuuri
Haavoittuvuudet	Avainhenkilöiden lähteminen, rahoituksen väheneminen
Tarkistusmenettely	Kyllä kaikkiin → kyseessä on toiminnan ydinkyvykkyys

 

Siviiliesimerkki 2 – Koulutuspalveluja tarjoava kunta - pelkistetty voimanlähdeanalyysi ja tarkistus

Tavoite	Taata laadukas perusopetus kaikille alueen oppilaille
Ehdotettu voimanlähde	Pätevä, sitoutunut ja pysyvä opettajakunta
Kyvyt	Oppilasryhmien hallinta, opetussuunnitelman toteutus, yhteisöllisyys
Vaatimukset	Resurssit, työhyvinvointi, kelpoisuus, johtaminen
Haavoittuvuudet	Opettajapula, vaihtuvuus, työuupumus, sijaisjärjestelyt
Tarkistusmenettely	Kyllä kaikkiin → ilman opettajia tavoite jää täysin saavuttamatta

 

Mitä tehdään voimanlähteen (CoG) tunnistamisen jälkeen?

Voimanlähteen tunnistaminen on vasta lähtökohta. Suunnittelu jatkuu sen tukemiseen, hyödyntämiseen ja suojaamiseen liittyvillä toimenpiteillä.

Kun voimanlähde on määritetty ja sen kriittiset kyvyt (CC) ymmärretty, seuraavaksi:

1. Hankitaan ja kehitetään kyvyt – esimerkiksi investoimalla osaamiseen tai teknologiaan.
2. Varmistetaan vaatimusten täyttyminen – huolehditaan siitä, että kaikki tarvittavat resurssit ja olosuhteet (CR) ovat käytettävissä.
3. Suojataan haavoittuvuudet – tunnistetaan ja rakennetaan varajärjestelmät, hajautus tai ennakoivat ratkaisut.
4. Puretaan analyysi käytäntöön – kriittiset vaatimukset ja haavoittuvuudet muunnetaan konkreettisiksi:
• Tehtäviksi, tavoitteiksi, ratkaiseviksi tapahtumiksi tai operaatiolinjoiksi (Lines of Effort).

Näin voimanlähde muuttuu strategisesta ymmärryksestä operatiiviseksi suunnitelmaksi ja käytännön tekemiseksi.

Voimanlähde on hyödyllinen työkalu, mutta ei yksin riitä ymmärtämään tai ratkaisemaan monimutkaisia operatiivisia tilanteita. Sitä täydentävät laajemmat viitekehykset ja operatiivisen suunnittelun prosessit (PMESII-PT ja DIMEFIL), jotka jäsentävät toimintaympäristöä ja vaikutuskeinoja. Operatiivinen suunnittelu on kokonaisuus – ja se alkaa ongelman ja voimanlähteen määrittelystä.

Eikmeierin mukaan operatiivinen suunnittelu ei ala omista toimenpiteistä, vaan vihollisen (tai kilpailijan) voimanlähteen ja toimintaympäristön ongelman tunnistamisesta:

“Operational planning begins with a problem statement and identification of the adversary's Center of Gravity. From there, planners determine the friendly Center of Gravity and develop the campaign or operation to defeat the enemy’s CoG and protect their own.”

Siviilikontekstissa tämä tarkoittaa esimerkiksi:

1. Kilpailijan keskeisen kyvykkyyden tunnistamista
2. Oman organisaation voimanlahteen suojaamista ja vahvistamista
3. Toimintasuunnitelmaa, joka tuottaa vaikutusta oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Mitä johtajan on hyvä muistaa voimanlähdeajattelusta?

• Voimanlähde ei ole vain tärkeä resurssi – se on ratkaiseva voimanlähde
• Ilman voimanlähteen tunnistamista suunnittelu perustuu oletuksiin, ei ymmärrykseen
• Voimalähdeanalyysi auttaa priorisoimaan, suojaamaan ja vaikuttamaan vaikuttavasti
• Voimanlähde muuttuu ajan ja tilanteen mukaan – sen tunnistaminen ei ole kertaluonteista

Kolme kysymystä jokaiselle johtajalle

1. Mikä on yksikköni tai tiimini ratkaiseva voimanlähde juuri nyt?
2. Mihin se perustuu – ja mikä sitä uhkaa?
3. Miten olen varautunut siihen, että menetän sen hetkellisesti tai pysyvästi?

Kiinnostuitko aiheesta?

Tämä kirjoitus täydentää sarjaa, jossa pureudutaan siihen, miten sotilasjohtamisen parhaita käytäntöjä voi soveltaa muuhun johtamiseen.

Tutustu myös sarjan aiempiin osiin:

1. Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?
2. Mitä on sotilasjohtaminen?
3. Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?
4. Tehtäväjohtaminen - miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?
5. Johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa - OODA ja ILOA
6. Miten sotilaita valmennetaan tekemään päätöksiä?
7. Kun kriisi ei mahdu nelikenttään – Näkökulmia skenaariotyön laajentamiseen kriisitilanteissa
8. Lessons from the Field: Working with a Word-Class Military Senior Advisory Team
9. Lessons Learned and Best Practices for Staff Work
10. Missä sotilasjohtaminen toimii - ja missä ei?

Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta organisaatiosi johtamiseen?
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous kohdennetusta esityksestä tai valmennuksesta – rakennamme sisällön tarpeidenne mukaan. hannujhypponen@gmail.com

Lähteet ja lukuvinkkejä

• YouTube – Dale Eikmeier: Identifying the Center of Gravity
• YouTube – Dale Eikmeier: Critical Capabilities, Requirements and Vulnerabilities

• Eikmeier, D. Center of Gravity: Still Relevant After All These Years
  Army University Press PDF
• Clausewitz, C. On War
  PDF
• US Army: ADP 3-0: Operations (2022)
  ADP 3-0 - kirjastolinkki
• Joint Publication 5-0: Joint Planning (2020)
  FAS PDF
• Strange, J. (1996): Centers of Gravity and Critical Vulnerabilities
  NDU PDF