Voimanlähteen jäljillä – Center of Gravity (CoG) sotilas- ja siviilijohtamisessa

Mitä on operaatiotaito ja voimanlähde?

Operaatiotaito on sodankäynnin taito, joka yhdistää strategian ja taktiikan. Se vastaa kysymykseen: "Miten saavutamme tavoitteen käytettävissä olevilla keinoilla ja suorituskyvyillä?" Operaatiot tarkoittavat joukkojen liikuttamista, keskittämistä ja suorituskykyjen ajoittamista niin, että saavutetaan ratkaiseva yhteisvaikutus – oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.

Yksi operaatiotaidon keskeisimmistä käsitteistä on Center of Gravity (CoG) eli voimanlähde. Se on tekijä, johon oma voitto ja vastustajan tappio perustuu. Jos CoG menetetään, toimija menettää toimintakykynsä tai tavoitteensa.

Voimanlähteen käsitettä voidaan soveltaa myös siviilijohtamiseen – ja siksi sen tulisi olla jokaisen johtajan työkaluvalikoimassa.

Mikä on voiman lähde, Center of Gravity ( CoG?

Eversti (evp) Dale Eikmeier määrittelee CoG:n seuraavasti:

“Center of Gravity is the source of power that provides moral or physical strength, freedom of action, or the will to act.”

Voimanlähde (CoG) ei siis ole vain tärkeä yksikkö tai resurssi – se on toimijan keskeisin kyky tai järjestelmä, joka mahdollistaa tavoitteen saavuttamisen. Ilman sitä ei ole toimintavapautta, vaikuttamista tai kestävää suorituskykyä.

Voimanlähdeanalyysin rakenne

Vaihe	Kuvaus
1. Tavoite (Ends)	Mitä halutaan saavuttaa?
2. Voimanlähde (CoG)	Mikä järjestelmä tai kyky mahdollistaa tavoitteen?
3. Kriittiset kyvyt (CC)	Mitä voimanlähde kykenee tekemään, jotta tavoite saavutetaan?
4. Kriittiset vaatimukset (CR)	Mitä voimanlähde tarvitsee toimiakseen (resurssit, tuki, olosuhteet)?
5. Kriittiset heikkoudet (CV)	Mitkä vaatimuksista ovat haavoittuvia tai rajallisesti käytettävissä?

 

Eikmeierin tarkistusmenettely voimanlähteen varmistamiseksi

1. Onko se kriittinen tavoitteen saavuttamiseksi?
2. Onko se keskeinen lähde vaikuttavalle toiminnalle?
3. Onko se uniikki ja erottuva – ei vain tukifunktio tai resurssi?

Jos vastaus kaikkiin on kyllä, kyseessä on todennäköisesti aito voimanlähde.

 Sotilasesimerkki – pelkistetty voimanlähdeanalyysi ja tarkistus

Tavoite	Torjua vihollisen hyökkäys
Ehdotettu voimalähde	Hyvin koulutetut ja liikkuvat alueelliset joukot, joilla on tarvittavat suorituskyvyt
Kyvyt	Panssarintorjunta ja -miinoitteet sekä epäsuoratuli, alueen tuntemus
Vaatimukset	Riittävä koulutus, viestiyhteydet, paikallistuntemus, logistiikka
Haavoittuvuudet	Ampumatarvikkeiden täydennykset, elektroninen häirintä, huoltoyhteydet
Tarkistusmenettely	Kyllä kaikkiin → kyseessä on selkeä CoG

 

Siviiliesimerkki 1 – Teknologiayritys - pelkistetty voimanlähdeanalyysi ja tarkistus

Tavoite	Säilyttää markkinajohtajuus pilvipohjaisessa ohjelmistossa
Ehdotettu voimanlähde	Tuotekehitysyksikkö, joka tuottaa jatkuvasti asiakaslähtöisiä innovaatioita
Kyvyt	Nopeus, asiakastarpeiden ennakointi, skaalautuva teknologia
Vaatimukset	Avainhenkilöstö, data, investoinnit, ketterä kulttuuri
Haavoittuvuudet	Avainhenkilöiden lähteminen, rahoituksen väheneminen
Tarkistusmenettely	Kyllä kaikkiin → kyseessä on toiminnan ydinkyvykkyys

 

Siviiliesimerkki 2 – Koulutuspalveluja tarjoava kunta - pelkistetty voimanlähdeanalyysi ja tarkistus

Tavoite	Taata laadukas perusopetus kaikille alueen oppilaille
Ehdotettu voimanlähde	Pätevä, sitoutunut ja pysyvä opettajakunta
Kyvyt	Oppilasryhmien hallinta, opetussuunnitelman toteutus, yhteisöllisyys
Vaatimukset	Resurssit, työhyvinvointi, kelpoisuus, johtaminen
Haavoittuvuudet	Opettajapula, vaihtuvuus, työuupumus, sijaisjärjestelyt
Tarkistusmenettely	Kyllä kaikkiin → ilman opettajia tavoite jää täysin saavuttamatta

 

Mitä tehdään voimanlähteen (CoG) tunnistamisen jälkeen?

Voimanlähteen tunnistaminen on vasta lähtökohta. Suunnittelu jatkuu sen tukemiseen, hyödyntämiseen ja suojaamiseen liittyvillä toimenpiteillä.

Kun voimanlähde on määritetty ja sen kriittiset kyvyt (CC) ymmärretty, seuraavaksi:

1. Hankitaan ja kehitetään kyvyt – esimerkiksi investoimalla osaamiseen tai teknologiaan.
2. Varmistetaan vaatimusten täyttyminen – huolehditaan siitä, että kaikki tarvittavat resurssit ja olosuhteet (CR) ovat käytettävissä.
3. Suojataan haavoittuvuudet – tunnistetaan ja rakennetaan varajärjestelmät, hajautus tai ennakoivat ratkaisut.
4. Puretaan analyysi käytäntöön – kriittiset vaatimukset ja haavoittuvuudet muunnetaan konkreettisiksi:
• Tehtäviksi, tavoitteiksi, ratkaiseviksi tapahtumiksi tai operaatiolinjoiksi (Lines of Effort).

Näin voimanlähde muuttuu strategisesta ymmärryksestä operatiiviseksi suunnitelmaksi ja käytännön tekemiseksi.

Voimanlähde on hyödyllinen työkalu, mutta ei yksin riitä ymmärtämään tai ratkaisemaan monimutkaisia operatiivisia tilanteita. Sitä täydentävät laajemmat viitekehykset ja operatiivisen suunnittelun prosessit (PMESII-PT ja DIMEFIL), jotka jäsentävät toimintaympäristöä ja vaikutuskeinoja. Operatiivinen suunnittelu on kokonaisuus – ja se alkaa ongelman ja voimanlähteen määrittelystä.

Eikmeierin mukaan operatiivinen suunnittelu ei ala omista toimenpiteistä, vaan vihollisen (tai kilpailijan) voimanlähteen ja toimintaympäristön ongelman tunnistamisesta:

“Operational planning begins with a problem statement and identification of the adversary's Center of Gravity. From there, planners determine the friendly Center of Gravity and develop the campaign or operation to defeat the enemy’s CoG and protect their own.”

Siviilikontekstissa tämä tarkoittaa esimerkiksi:

1. Kilpailijan keskeisen kyvykkyyden tunnistamista
2. Oman organisaation voimanlahteen suojaamista ja vahvistamista
3. Toimintasuunnitelmaa, joka tuottaa vaikutusta oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Mitä johtajan on hyvä muistaa voimanlähdeajattelusta?

• Voimanlähde ei ole vain tärkeä resurssi – se on ratkaiseva voimanlähde
• Ilman voimanlähteen tunnistamista suunnittelu perustuu oletuksiin, ei ymmärrykseen
• Voimalähdeanalyysi auttaa priorisoimaan, suojaamaan ja vaikuttamaan vaikuttavasti
• Voimanlähde muuttuu ajan ja tilanteen mukaan – sen tunnistaminen ei ole kertaluonteista

Kolme kysymystä jokaiselle johtajalle

1. Mikä on yksikköni tai tiimini ratkaiseva voimanlähde juuri nyt?
2. Mihin se perustuu – ja mikä sitä uhkaa?
3. Miten olen varautunut siihen, että menetän sen hetkellisesti tai pysyvästi?

Kiinnostuitko aiheesta?

Tämä kirjoitus täydentää sarjaa, jossa pureudutaan siihen, miten sotilasjohtamisen parhaita käytäntöjä voi soveltaa muuhun johtamiseen.

Tutustu myös sarjan aiempiin osiin:

1. Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?
2. Mitä on sotilasjohtaminen?
3. Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?
4. Tehtäväjohtaminen - miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?
5. Johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa - OODA ja ILOA
6. Miten sotilaita valmennetaan tekemään päätöksiä?
7. Kun kriisi ei mahdu nelikenttään – Näkökulmia skenaariotyön laajentamiseen kriisitilanteissa
8. Lessons from the Field: Working with a Word-Class Military Senior Advisory Team
9. Lessons Learned and Best Practices for Staff Work
10. Missä sotilasjohtaminen toimii - ja missä ei?

Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta organisaatiosi johtamiseen?
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous kohdennetusta esityksestä tai valmennuksesta – rakennamme sisällön tarpeidenne mukaan. hannujhypponen@gmail.com

Lähteet ja lukuvinkkejä

• YouTube – Dale Eikmeier: Identifying the Center of Gravity
• YouTube – Dale Eikmeier: Critical Capabilities, Requirements and Vulnerabilities

• Eikmeier, D. Center of Gravity: Still Relevant After All These Years
  Army University Press PDF
• Clausewitz, C. On War
  PDF
• US Army: ADP 3-0: Operations (2022)
  ADP 3-0 - kirjastolinkki
• Joint Publication 5-0: Joint Planning (2020)
  FAS PDF
• Strange, J. (1996): Centers of Gravity and Critical Vulnerabilities
  NDU PDF