Johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa – vaikutusta ihmisiä johtamalla ja asioita päättämällä

Johtajuus punnitaan vaikeina hetkinä. Kun ennusteet pettävät, tilanne muuttuu yllättäen tai koko toimintaympäristö järkkyy, katseet kääntyvät johtajiin. Miten reagoida, mitä päättää, miten viestiä ja ennen kaikkea – miten säilyttää toimintakyky sekä ihmisissä että organisaatiossa?

Juuri tällaisissa tilanteissa johtaminen ei ole vain tehtävä tai rooli. Johtaminen on vaikutus.

Tarkastelen tässä tekstissä johtamisen vaikutuksen aikaan saamista kahden johtamisen periaatteen avulla yksinkertaistettuna ja tiivistettynä.

OODA – johtamisen ajattelun ja toiminnan rytmi

Yksi toimiva kehys tilanteiden jäsentelyyn on OODA-silmukka (Observe, Orient, Decide, Act). Alun perin sotilaskäyttöön kehitetty malli toimii hyvin myös yritysjohdon, tiiminvetäjän ja kriisiviestijän työkaluna:

• Observe – Havaitse tilanne, signaalit ja oleellinen tieto
• Orient – Ymmärrä tilanne suhteessa kokonaisuuteen, arvoihin ja tavoitteisiin
• Decide – Tee päätöksiä, jotka vievät tilannetta eteenpäin – vaikka epävarmuus olisi suuri
• Act – Toteuta päätökset johdonmukaisesti, viesti selkeästi ja ole läsnä

OODA ei ole lineaarinen ketju vaan jatkuva silmukka – havaintojen, päätösten ja toiminnan rytmi, jossa tilannekuva päivittyy jatkuvasti.

Johtaminen on asioiden ja ihmisten johtamista – samanaikaisesti

Kriisitilanteessa johtajan on kyettävä yhdistämään kaksi ulottuvuutta:

• Asioiden johtaminen on tavoitteiden asettamista, päätöksentekoa, toimeenpanoa ja vastuun kantamista. Ilman sitä suunta katoaa.
• Ihmisten johtaminen on tavoitteellista vuorovaikutusta, joka luo luottamusta, vakautta ja motivaatiota. Ilman sitä ihmiset jäävät ulkopuolelle ja työyhteisö hajoaa.

Tämän tasapainon rakentamiseen auttaa Syväjohtamisen periaate, jonka voi tiivistää neljään kulmakiveen – lyhenteeseen ILOA:

• Innostaminen – suunnan ja merkityksen näyttäminen
• Luottamuksen rakentaminen – johdonmukaisuus, avoimuus ja turvallisuus
• Oppimisen tukeminen – kyky nähdä kriisi mahdollisuutena kehittyä
• Arvostuksen osoittaminen – ihmisten näkeminen ja tunnustaminen silloinkin, kun kiire painaa

Entä jos johtaminen ei toimi?

Kriisitilanteissa johtamista voivat jarruttaa kaksi yleistä ilmiötä:

1. Passiivisuus – kun johtaja jää sivuun, odottaa, välttelee päätöksiä tai ei ota kantaa. Tämä jättää ihmiset tyhjiöön, luo epätietoisuutta ja pahentaa tilannetta.
2. Mikrojohtaminen – kun johtaja takertuu yksityiskohtiin, kontrolloi jokaista liikettä ja tukahduttaa aloitteellisuuden. Tämä vie tilaa vastuunkannolta ja lannistaa henkilöstön.

Molemmat jarrut heikentävät sekä asioiden johtamista että ihmisten johtamista. Ne katkaisevat vuorovaikutuksen ja hidastavat päätöksentekoa. Syväjohtaminen toimii juuri näiden vastavoimana – se rakentaa luottamusta, suuntaa ja tilaa toimia.

Johtajuus rakentaa resilienssiä

Hyvä johtaja ei vain vie organisaatiota kriisin läpi. Hän vahvistaa sitä samalla – luo rakenteita, jotka kestävät seuraavatkin haasteet. Tämä on todellista resilienssiä: kykyä palautua, kehittyä ja toimia paineen alla entistä vahvempana.

Johtaminen kriisissä ei ole mekaaninen suoritus. Se on päätösten tekemistä epävarmuudessa ja ihmisten tukemista epätietoisuudessa. Se on kykyä yhdistää määrätietoisuus ja inhimillisyys.

Johtaminen ei ole rooli – se on vaikutus. OODA antaa rytmin, ILOA antaa suunnan. 

Näiden avulla johtaja ei vain johda – hän rakentaa kestävää, oppivaa ja vahvaa yhteisöä.

Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta organisaatiosi johtamiseen? Tutustu palvelutarjontaan.

Tarjoan käytännönläheisiä valmennuksia, joissa opit hyödyntämään johtamisen parhaita käytäntöjä tiimin, koulutuksen tai asiakastyön tukena – juuri niin kuin se toimii kentällä.

 Ota yhteyttä: hannujhypponen@gmail.com|  040 657 3495 |  https://www.linkedin.com/in/hannuhypponen/

---

Kirjoittaja: Hannu Hyppönen – johtamisvalmentaja, joka uskoo, että johtamisella saadaan aikaan vaikutusta – kun parhaita käytäntöjä sovelletaan oikein.

Tämä kirjoitus kuuluu sarjaan, jossa pureudutaan siihen, miten sotilasjohtamisen parhaita käytäntöjä voi soveltaa muuhun johtamiseen.

Tutustu myös sarjan muihin osiin:

1. Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?
2. Mitä on sotilasjohtaminen?
3. Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?
4. Tehtäväjohtaminen - miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?
5. Johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa - OODA ja ILOA
6. Miten sotilaita valmennetaan tekemään päätöksiä?
7. Kun kriisi ei mahdu nelikenttään – Näkökulmia skenaariotyön laajentamiseen kriisitilanteissa
8. Lessons from the Field: Working with a Word-Class Military Senior Advisory Team
9. Lessons Learned and Best Practices for Staff Work
10. Missä sotilasjohtaminen toimii - ja missä ei?

Tästä pääset blogisarjan alkuun.

Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta organisaatiosi johtamiseen?
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous kohdennetusta esityksestä tai valmennuksesta – rakennamme sisällön tarpeidenne mukaan. hannujhypponen@gmail.com