OSA 10: Missä sotilasjohtaminen toimii – ja missä ei

Sotilasjohtaminen on noussut kiinnostuksen kohteeksi monilla siviilijohtamisen alueilla. Se yhdistetään toimintakykyyn, selkeyteen ja valmiuteen toimia myös epävarmuudessa. Mutta mihin kaikkeen sotilasjohtaminen todella sopii? Ja missä sen soveltaminen vaatii varovaisuutta?

Tässä päätösosassa kokoa yhteen sarjan keskeiset havainnot ja tarkastelen, missä sotilasjohtamisen periaatteet voivat vahvistaa organisaatiota – ja missä niiden suora siirtäminen voi olla ongelmallista. Mukana on myös toisia näkökulmia tilanteisiin, joissa soveltaminen ei ole ilmeistä.

Missä sotilasjohtaminen toimii?

1. Kun tarvitaan toimintakykyä epävarmuudessa
   Sotilasjohtaminen korostaa kykyä tehdä päätöksiä vajaalla tiedolla ja reagoida nopeasti muuttuvaan tilanteeseen. Tällaisia hetkiä on myös siviiliorganisaatioissa, esimerkiksi kriisien ja äkillisten muutosten keskellä.
2. Kun selkeät roolit ja vastuut ovat tärkeitä
   Sotilasorganisaatioissa jokaisella on rooli ja vastuuketju on selkeä. Tämä tukee tehokkuutta, koordinaatiota ja johtamisen läpinäkyvyyttä – erityisesti suurissa tai kriittisissä operaatioissa.
3. Kun tavoite ja tehtävä täytyy jakaa ymmärrettävästi
   Sotilasjohtamisen tehtäväjohtaminen perustuu selkeään tehtävään, tarkoitukseen ja tulokseen. Tämä malli auttaa motivoimaan ja suuntaamaan toimintaa myös siviilitiimeissä.
4. Kun halutaan harjoitella ja varautua systemaattisesti
   Sotilasjohtamisessa harjoittelu ja mallien toistettavuus ovat keskiössä. Tämä sopii myös organisaatioihin, jotka haluavat kehittää valmiuksiaan kriiseihin tai johtamistilanteisiin onnettomuus- ja häiriötilanteissa.

Missä sotilasjohtaminen ei toimi sellaisenaan – ja toisaalta

1. Kun kulttuuri korostaa tasa-arvoista vuorovaikutusta
   Monet organisaatiot perustuvat matalaan hierarkiaan ja yhteiskehittämiseen. Liian vahva komentorakenne voi tällöin heikentää osallistumista ja luottamusta.
   Toisaalta tehtäväjohtaminen korostaa juuri luottamukseen perustuvaa vuorovaikutusta ja toimintavapautta halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.
2. Luovuuden ja ideoinnin johtamisessa
   Luovat prosessit tarvitsevat tilaa kokeilulle ja epävarmuudelle. Sotilasjohtamisen rakenteet voivat rajoittaa tätä, jos niitä sovelletaan liian mekaanisesti.
   Toisaalta esikuntatyöskentely ja vaihtoehtojen luominen sekä testaaminen esimerkiksi sotapeleissä ja -harjoituksissa perustuvat luovaan ideointiin ja ratkaisujen yhteiskehittämiseen.
3. Kun johtaminen perustuu vapaaehtoisuuteen tai asiantuntijuuteen
   Sotilasjohtamisessa johtajuus perustuu lakiin ja virkaan. Vapaaehtoisissa tai asiantuntijavetoisissa organisaatioissa toimijuus syntyy enemmän luottamuksesta kuin muodollisesta asemasta.
   Toisaalta hyvä johtaja ansaitsee asemansa ammattitaidon, arvostuksen ja vuorovaikutuksen kautta – aivan kuten sotilasjohtamisessakin.
4. Kun joustavuus ja ketteryys ovat ensisijaisia
   Liiallinen kontrollointi voi hidastaa päätöksentekoa ja estää tiimien itseohjautuvuutta, erityisesti nopeaa kokeilua vaativissa ympäristöissä kuten startup- tai IT-aloilla.
   Toisaalta sotilasjohtamisen "nyrkkisäännöt" ja kokemukseen perustuvat toimintamallit on juuri rakennettu tukemaan nopeaa päätöksentekoa, myös aloitteellisuutta ja intuitiota hyödyntäen.

Sotilasjohtaminen ei ole valmis malli – vaan harkittava työkalu

Tämän blogisarjan arvoa lukijoille on pyritty tuomaan juuri siitä, että siinä ei ole esitetty  valmiita vastauksia, vaan avata tilaa ajattelulle. Sotilasjohtaminen ei ole ratkaisu kaikkeen. Se on yksi ajattelutapa, joka voi täydentää muuta johtamista – mutta se vaatii ymmärrystä kontekstista, kulttuurista ja ihmisistä. Siviilijohtaminen ja sen parhaat käytännöt soveltuvat myös sotilasjohtamiseen.

Johtamisen tarkoitus on mahdollistaa yhteinen suunta ja toiminta myös epävarmoissa tilanteissa. Parhaimmillaan sotilasjohtamisen opit auttavat valmistautumaan tulevaan ja johtamaan selkeästi silloin aika on kriittinen tekijä. Kuten eräs kenraali ja ystäväni totesi: ”On aikakriittisiä ja aika kriittisiä asioita”.

Sotilasjohtamisen arvo ei ole kovuudessa, vaan siinä, miten hyvin valmistautunut ja toimintakykyinen johtaja kykenee palvelemaan organisaatiotaan – siviilissä tai kentällä.

Sotilasjohtamisen soveltuvuus eri toimintaympäristöissä

Toimintaympäristö	Soveltuvuus	Mikä toimii hyvin	Missä varovaisuutta tarvitaan
Kriisijohtaminen	Erittäin hyvin	Nopea päätöksenteko, selkeät roolit	Organisaation erityispiirteet
Sote-organisaatiot	Osittain sovellettavissa	Tehtäväjohtaminen, vastuiden selkeys	Hierarkian ja autonomian tasapaino, potilasvuorovaikutus
Koulutus- ja kasvatusala	Valikoivasti sovellettavissa	Harjoittelumallit, kriisivalmius	Luovuuden ja tasa-arvon johtaminen
Yritysmaailma (teollisuus)	Hyvin sovellettavissa	Strateginen suunnittelu, muutosjohtaminen	Liiallinen muodollisuus ketterissä tiimeissä
IT- ja luovat alat	Rajoitetusti soveltuva	Projektinhallinnan periaatteet rajatuissa tilanteissa	Autonomian ja luovuuden johtaminen
Vapaaehtoisjärjestöt	Huonosti soveltuva	Tehtävämääritys poikkeustilanteissa	Motivaatio perustuu luottamukseen
Viranomaisorganisaatiot	Luontainen sovelluskohde	Komentorakenne, valmiudet, harjoittelumalli	Organisaation erityispiirteet

Lopuksi

Tämä blogisarja on ollut kutsu ajatteluun – ei malli, joka pitäisi kopioida. Sotilasjohtamisen parhaat opit eivät rajoitu esikuntiin ja operaatioihin. Ne voivat auttaa jokaista johtajaa valmistautumaan, selkeyttämään ja kantamaan vastuuta myös siviilielämän vaativissa tilanteissa.

Jos tämä sarja herätti ajatuksia tai haluat soveltaa näitä teemoja omassa työssäsi, ole yhteydessä.

Tästä pääset blogisarjan alkuun.

Kiitos, että olit mukana.

Terveisin,

Hannu Hyppönen