Tehtäväjohtaminen siviiliorganisaatiossa – miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?

Miksi kannattaa lukea?

Tässä tekstissä esitän yksinkertaisen mallin, joka auttaa johtamaan tehokkaasti lähellä ja etänä, paineen alla ja epävarmuudessa – ilman mikromanageerausta. Saat käytännön esimerkin, jota voit käyttää, vaikka seuraavassa tiimipalaverissa.

Johtaminen hajautetussa ympäristössä vaatii tarkoitusta – ei valvontaa

Etätyö, hybridityö ja hajautetut tiimit ovat uusi normaali. Samalla monet esihenkilöt kamppailevat kysymyksen kanssa: Miten varmistaa suunta, vastuu ja päätöksenteko, kun yhteys ei ole jatkuvasti päällä?

Sotilasorganisaatioissa tämä on arkea. Juuri siksi tehtäväjohtaminen – mission command – tarjoaa tehokkaan mallin myös siviilijohtamiseen. Siinä korostuu tehtävän ja tarkoituksen selkeys, toimintavapaus keinoissa sekä luottamukseen perustuva johtaminen.

1. TTTJ-malli: tehtäväjohtamisen ydin siviilikontekstissa

Siviilijohtaja voi soveltaa tehtäväjohtamista käyttämällä jo varusmiesten johtajakoulutuksesta tuttua TTTJ-rakennetta:

• Tilanne: Mikä on tilanne, konteksti tai ongelma?
• Tehtävä: Mitä halutaan tehdä – ja miksi ja mikä on tavoite?
• Tukeminen: Mitä tukea, resursseja tai ohjausta annetaan?
• Johtaminen: Kuka johtaa, miten edistymistä seurataan?
• (Toimintaohjeet – tarvittaessa. Kokenut tiimi ei tarvitse ohjeita)

Tämä tuo selkeyttä ilman kahlitsevaa ohjeistusta. Toimintavapaus ei tarkoita vapautta päämäärästä.

2. Tehtäväjohtaminen vs. OKR – mitä eroa?

Usein kysytään: eikö tämä ole kuin tavoitejohtamisen malli OKR (Objectives and Key Results)?
Osin kyllä – mutta ero on painotuksessa:

	Tehtäväjohtaminen (TTTJ)	OKR
Suunta	Kuvaa tarkoituksen ja halutun loppuasetelma	Määrittelee mitattavat tavoitteet
Vapaus	Korostaa keinojen valinnanvapautta	Rajatumpaa, usein avaintuloksiin sidottua
Kriisitilanne	Suunniteltu päätöksentekoon paineessa	Vähemmän ketterä epävarmassa ympäristössä
Tukeminen	Tuki ja johtaminen näkyvästi osa tehtävää	Vähemmän painotettu

Yhdistämällä molemmat mallit voit johtaa tavoitteellisesti – mutta tarkoitus ja tilannetaju edellä.

3. Luottamus, osaaminen ja päämäärän jakaminen

Mission command ei toimi ilman luottamusta.
Johtajan vastuulla on rakentaa: selkeä tilanneymmärrys, yhteinen tarkoituksen käsitys ja johdettavien osaaminen ja toimintakyky.

Vapaus ei ole automaatio – se ansaitaan ja rakennetaan koulutuksen, kokemuksen ja keskustelun kautta.

“Provide only what is necessary to achieve a clearly defined end-state. Leave the ‘how’ to your subordinates.”
– Gen. Jim Mattis, Call Sign Chaos

4. Esimerkki: TTTJ-mallin soveltaminen siviiliorganisaatiossa

Tilanne:
Tuoteryhmän myynti kaipaa vauhtia ennen kesälomakautta.

Tehtävä (ml. miksi ja loppuasetelma):
Tiimi suunnittelee ja toteuttaa verkkokampanjan 1.7. mennessä.
Tarkoituksena on parantaa tuoteryhmän näkyvyyttä ja kerätä asiakaspalautetta jatkokehitystä varten.
Loppuasetelma: kampanja tavoittaa vähintään 5 000 kävijää ja tuottaa 100 palautetta.

Tukeminen:
Intran materiaalit ja aiemmat datat käytettävissä, sparraus tarjolla tuote- ja viestintäasiantuntijalta. Tavoitepalaveri pe 27.6. ja seuranta pe 1.8.

Johtaminen:
Markkinointipäällikkö ohjaa suunnan, hyväksyy konseptin 26.6. ja koordinoi lopputulosten arvioinnin elokuussa. Tiimi saa toteutusvastuun.

5. Mission Command ja ketteryys USA:ssa ja Israelissa

Yhdysvallat ja Israel ovat osoittaneet tehtäväjohtamisen arvon käytännössä.

USA Armeijan doktriinijulkaisussa tehtävätaktiikalla on keskeinen osa johtamista. Tehtävätaktiikka selkeyttää toimintaa ja antaa johtajille tilaa keskittyä tehtävän suorittamiseen omassa kontekstissaan yhteisen tavoitteen saamiseksi. Operaatiot edellyttävät jatkuvaa sopeutumista, nopeaa päätöksentekoa ja hajautettua toimeenpanoa.

“The Israeli Defense Forces emphasize decentralization, initiative, and rapid response at the tactical level to maintain an edge over more rigid adversaries.”
– Grounded Curiosity

Kun päätökset tehdään siellä missä mahdollisuudet havaitaan, organisaatio toimii nopeammin kuin jäykät vastustajat – sama pätee yritysmaailmassa.

 6. Komentajan intentio (aikomus): loppuasetelman voima

Mission command ei ole “vapaata tulkintaa” vaan perustuu johtajan tahdon selkeyteen.
Komentajan intentio antaa tehtävän ja tarkoituksen lisäksi kuvan siitä, miltä onnistuminen näyttää.

Siviilijohtamisessa tämä tarkoittaa, että lopputulos, miltä onnistuminen näyttää, määritellään näkyvästi – mutta ei lukita keinoja.

Yhteenveto: Selkeys mahdollistaa vapauden

Tehtäväjohtaminen yhdistää: yhteisen suunnan, merkityksellisyyden ja keinojen vapauden.

Siksi se toimii tilanteissa, joissa nopeus, luottamus ja sitoutuminen ratkaisevat.
Myös hybridityössä.

Kysy itseltäsi:

Milloin viimeksi kerroit tiimillesi selkeästi, miksi tehtävä on tärkeä – ja miltä onnistuminen näyttää?

 Lähteitä ja lukuvinkkejä

• Army Doctrine Publication ADP 6-0 Mission Command: Command and Control of Army Forces July 2019
• Mattis, J. (2021): Call Sign Chaos
• Jouko, P. (2009): Tehtävätaktiikka suomalaisessa sotataidossa. Tiede ja ase 67, 2009
• Puolustusvoimat  Johtajan käsikirja 2022 ja Sotilaan Käsikirja 2024
• Gideon rounded Curiosity: Mission Command in the Israel Defence Forces 
• Valmennus HH -blogi: Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta

 Kirjoittajan huomautus

Tämä blogiteksti on osa sarjaa, joka pohjautuu yli 100 aiempaan johtamiseen liittyvään blogitekstiin. Tekstissä on hyödynnetty tekoälyä (ChatGPT) mm. lähteiden hakuun. Kaikki tulkinnat ja vastuu ovat kirjoittajalla.