Miten sotilasjohtamista voi soveltaa muussa johtamisessa?

Johtajana olen pitkään ollut kiinnostunut siitä, miten sotilasjohtamisen oppeja voitaisiin soveltaa siviiliorganisaatioiden arkeen. Usein kuulee väitteitä suuntaan, jos toiseen: toisten mielestä sotilasjohtaminen on liian hierarkkista ja jäykkää, toisten mukaan juuri sitä kaivattaisiin nykyisiin johtamishaasteisiin – etenkin kriisien, paineen ja epävarmuuden keskellä.

Päätin ottaa selvää, mitä sotilasjohtamisesta todella kirjoitetaan siviilijohtamisen näkökulmasta. Tavoitteeni oli tunnistaa yhteisiä oppeja, joita voisi suoraan – tai soveltaen – hyödyntää myös muissa kuin sotilaallisessa toimintaympäristössä. Miksi siviilijohtajankin kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?

Mitä maailmalla on kirjoitettu sotilasjohtamisen opeista?

Etsin kymmenkunta artikkelia ja kirjaa hakusanalla “Leadership Lessons from the Military”. Mukana oli muun muassa Harvard Business Schoolin, Forbesin ja McKinseyn julkaisuja, veteraanijohtajien kirjoituksia LinkedInissä sekä kirjoja, joissa pureudutaan sotilasjohtamisen ja liike-elämän rajapintaan.

Keskityin erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

• Mitkä sotilasjohtamisen opit nousevat esiin toistuvasti?
• Miten niitä perustellaan?
• Miten niitä voisi soveltaa siviilikontekstissa?

Tässä kuusi löydöstä

1. Johtaminen esimerkillä ja arvojen kautta

"Leaders eat last." – lähes jokaisessa lähteessä mainittu esimerkki

• Sotilasjohtaminen perustuu esimerkin voimaan: hyvä johtaja ei vain käske, vaan toimii itse periaatteidensa mukaan.
• Arvopohjainen johtaminen (rehellisyys, vastuunotto, kunnioitus) on lähtökohta – ei lisä.

Sovellettavaa: Esimerkki ohjaa enemmän kuin ohje. Arvojohtaminen rakentaa luottamusta ja kulttuuria.

2. Päätöksenteko paineessa ja epävarmuudessa

"Decide quickly, act decisively."

• Sotilasjohtamisessa korostuu päätöksenteon kyky tilanteissa, joissa tieto on puutteellista, paine kovaa ja aika rajallinen.
• OODA-silmukka ja tilanteen jatkuva arviointi mainitaan usein.

Sovellettavaa: Johtajan pitää kyetä tekemään päätöksiä myös epätäydellisellä tiedolla – ja kantamaan niistä vastuu.

3. Tehtäväjohtaminen (Mission Command) ja vastuun jakaminen

"Don’t micromanage. Give direction, not dictation."

• Johtaja asettaa suunnan ja tavoitteen, mutta antaa yksilöille vapauden toteuttaa tehtävä omalla tavallaan.
• Tämä kasvattaa itsenäisyyttä, luottamusta ja ketteryyttä.

Sovellettavaa: Itseohjautuvuus ja vastuun antaminen kehittävät tiimejä tehokkaammin kuin kontrolli.

4. Tiimityö ja yhteinen suunta

"Success is collective, not individual."

• Luottamus, selkeät roolit ja jatkuva viestintä ovat kriittisiä.
• Hyvä johtaja ei johda joukkoa taakseen, vaan keskelle tiimiä – palvelujohtajuus mainitaan monessa lähteessä.

Sovellettavaa: Ilman tiimin toimivuutta ei ole johtajuutta. Johtaja on tiimin toimintakyvyn mahdollistaja.

5. Kurinalaisuus – ei käskyjen vaan jatkuvan valmistautumisen kautta

"Discipline is doing what needs to be done, even when no one is watching."

• Kurinalaisuus ymmärretään useissa lähteissä enemmän henkisenä kestävyytenä ja jatkuvana valmistautumisena kuin muodollisena kurina.
• Battle rhythm, valmistautuminen ja harjoittelu (harjoitus tekee johtajan).

Sovellettavaa: Johdonmukaisuus, valmistautuminen ja toimintatavat tukevat organisaation resilienssiä.

6. Palautekulttuuri ja jatkuva kehittyminen

"After Action Review isn’t a ritual – it’s a mindset."

• Jokaisessa lähteessä mainitaan systemaattinen oppiminen: analyysi, palaute ja kehittyminen kuuluvat normaaliin johtamiseen.
• Virheistä oppiminen ei ole heikkoutta vaan vahvuutta.

Sovellettavaa: Palautekulttuuri ei ole mukavuusalueella olemista – vaan toiminta- ja oppimiskyvyn varmistamista.

2. Mitä nämä lähteet osoittavat? – Yhteiset opit ja niiden soveltaminen

Kokosin löydöksistä yhteenvedon, josta alkaa hahmottua kuusi selkeästi toistuvaa periaatetta.

Lähes kaikissa julkaisuissa nousivat esiin samat ydinteemat. Niitä ei kuvattu samoilla sanoilla, mutta sisältö oli silti yllättävän yhtenäinen.

Tässä kuusi yhteistä oppia ja ajatus siitä, mitä siviilijohtaja voi niistä omaksua:

Sotilasjohtamisen opit	Miten niitä voi soveltaa siviilijohtamisessa?
1. Esimerkillä ja arvoilla johtaminen	Rakenna luottamus teoilla, johdonmukaisuudella ja arvojen näkyvyydellä
2. Päätöksenteko paineessa ja epävarmuudessa	Harjoittele päätöksentekoa myös silloin, kun tieto on vajavaista
3. Tehtäväjohtaminen (mission command)	Aseta tavoite ja anna tiimille vapaus valita keinot – vastuuta ja valtuuta
4. Tiimityö ja yhteinen suunta	Tarkenna roolit, lisää viestintää ja rakenna kulttuuria, jossa onnistutaan yhdessä
5. Kurinalaisuus ja valmistautuminen	Luo toimintatapoja, jotka eivät ole riippuvaisia yksilöistä tai hyvistä hetkistä
6. Palautekulttuuri ja jatkuva kehittyminen	Tee oppimisesta osa rutiinia: reflektoi, kertaa ja kehitä jatkuvasti

Näiden kuuden periaatteen avulla syntyy selkäranka, jota jokainen johtaja voi hyödyntää paitsi kriiseissä myös arjen johtamisessa – etenkin silloin, kun ympäristö on kompleksinen, paineinen tai nopealiikkeinen.

3. Nämä opit löytyvät myös suomalaisen sotilasjohtamisen ytimestä

Näitä kansainvälisiä havaintoja peilatessa ei voi olla huomaamatta, miten vahvasti ne heijastuvat myös Suomen puolustusvoimien johtamisen periaatteisiin. Vaikka terminologia on hieman eri, sisältö on hyvin samansuuntainen.

• Johtajan esimerkki ja arvopohjaisuus – PV:n johtajakoulutuksessa korostetaan rehellisyyttä, vastuunkantoa ja johdonmukaisuutta, jotka näkyvät myös koulutettavan toiminnassa.
• Tehtäväjohtaminen – PV:n toimintatapojen ytimessä on käsite tehtäväjohtaminen, jossa johtaja määrittää tavoitteen ja aikomuksen, mutta johdettavat ratkaisevat toteuttamistavan.
• Harjoittelu ja tilannejohtaminen – Esimerkiksi harjoitukset ja palautemekanismit ovat arkea, ei poikkeuksia. Reflektio kuuluu jokaiseen harjoitukseen ja operaatioon sekä niiden vaiheisiin.

Yhteenveto: sotilasjohtaminen ei ole komentamista – vaan toimintakyvyn johtamista

Sotilasjohtamisen ydin ei ole hierarkia, vaan toimintakyvyn rakentaminen epävarmassa ympäristössä. Nämä tiivistetyt kuusi yhteistä oppia osoittavat, että sotilasjohtaminen on sovellettavissa myös muussa johtamisessa – ei siirrettävä sellaisenaan, mutta muokattavissa voimavaraksi. Kaikki johtajat tarvitsevat kyky johtaa arvoilla, suunnalla  ja valmistautumisella.

Tästä pääset blogisarjan alkuun

Kirjoittajan huomautus:

Tämä blogiteksti on osa sarjaa, joka pohjautuu kirjoittajan yli 100 aiempaan johtamista käsittelevään blogitekstiin sekä laajaan kokemukseen johtamisen kehittämisestä. Kirjoitusten tukena on hyödynnetty myös tekoälyä (ChatGPT) rakenteiden jäsentelyssä, lähteiden analysoinnissa ja näkökulmien kirkastamisessa. Kaikki sisältö ja vastuut ovat kirjoittajan.

Lähteitä ja lisälukemista:

McKinsey & Company: Leadership lessons from the military
– Kriisijohtaminen, joustavuus, tehtäväjohtaminen

Harvard Business School Online: How the Military Prepared Me to Lead
– Johtajuus arvopohjalta, suunnitelmien mukauttaminen, vastuun jakaminen

Fast Company: The Top 5 Leadership Lessons from the Military
– Toimintaorientoituneisuus, päätöksentekokyky, palvelujohtajuus

Forbes: Military Leadership Lessons: Be the Leader Others Want to Work For
– Luottamuksen rakentaminen, inspiroiva johtajuus

LinkedIn (useita käyttäjiä): 10 Leadership Lessons from My Military Service
– "Leaders eat last", rehellisyys, perusasioiden kunnioittaminen

Army University Press: Leadership Lessons from a General's Memoirs
– Ulysses S. Grantin opetukset päätöksenteosta ja alaisjohtamisesta

West Point (muistelmat ja blogit): Ten Lessons from Ten Years in the Army
– Battle rhythm, vaikeiden keskustelujen johtaminen

True Colors Investing: 8 Lessons in Military Leadership
– Viestintä, sopeutuminen, resilienssi, palvelujohtajuus

Warrior Allegiance: From Battlefield to Boardroom
– Veteraanijohtajien kokemukset siirtymisestä liike-elämään

PubMed / akateemiset katsaukset: Leadership Lessons Learned from the Military

– Systemaattinen analyysi sotilasjohtamisen koulutusmalleista