Asevelvollisuus Euroopassa – nykytila, haasteet ja kehitystrendit

Johdanto

Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut dramaattisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on palauttanut keskusteluun kysymyksen: riittääkö ammattiarmeijat, vai tarvitaanko yleistä asevelvollisuutta kansallisen puolustuksen perustaksi? Yhä useampi valtio on tarkistamassa asevelvollisuuden roolia puolustuskykynsä turvaamiseksi.

1. Nykytila Euroopassa

Asevelvollisuuden järjestelmät vaihtelevat merkittävästi (11):

• Suomi, Itävalta, Kreikka, Sveitsi, Viro: yleinen asevelvollisuus miehille, muodostaa puolustuksen ytimen.
• Norja ja Ruotsi: sukupuolineutraali mutta valikoiva asevelvollisuus. Laki koskee kaikkia, mutta käytännössä palvelukseen otetaan vain osa ikäluokasta kelpoisuuden ja motivaation perusteella. Ruotsissa palvelukseen valitaan vain noin 10–15 % ikäluokasta.
• Tanska: asevelvollisuus on ollut käytännössä valikoiva. Vuonna 2025 päätettiin laajentaa järjestelmä koskemaan myös naisia ja pidentää palvelusaikaa 11 kuukauteen vuodesta 2026 alkaen. Tällä hetkellä vain noin 10–12 % ikäluokasta suorittaa palveluksen.
• Viro: miehille pakollinen asevelvollisuus, kesto 8–11 kk. Naiset voivat hakeutua vapaaehtoisesti. Keskusteluja on käyty palvelusajan pidentämisestä ja naisten pakollisesta osallistumisesta.
• Latvia vuonna 2023 (11 kk palvelus).
• Liettua palautti asevelvollisuuden vuonna 2015.
• Turkin eurooppalainen osa: asevelvollisuus miehille edelleen voimassa.

2. Muutosta valmistelevat maat (5)

• Saksa: asevelvollisuus keskeytettiin 2011. Hallitus valmistelee mallia, jossa 18-vuotiaat miehet täyttäisivät kyselyn kelpoisuudesta ja halukkuudesta. Jos vapaaehtoiset eivät riitä, valikoiva asevelvollisuus voisi käynnistyä.
• Italia, Portugali, Puola, Iso-Britannia: asevelvollisuuden palauttaminen on poliittisen keskustelun tasolla, mutta ei vielä lainsäädännöllisiä päätöksiä. Keskustelu koskee erityisesti kansalaispalvelun eri muotoja ja reservien vahvistamista.

3. Vertailu ja kehitystrendit

Asevelvollisuusjärjestelmien erot näkyvät erityisesti:

• Palveluksen kesto: 6–12 kuukautta maan mukaan.
• Valikoivuus ja sukupuolineutraalius: Pohjoismaissa mallit korostavat tasa-arvoa ja laadun varmistamista.
• Palvelusmuodot: varusmiespalvelus, vaihtoehtoinen siviilipalvelus ja joissakin maissa kansalaispalvelu.

Keskeinen trendi on, että asevelvollisuus nähdään uudelleen turvallisuuspoliittisena vakuutuksena, joka mahdollistaa reservien vahvistamisen ja kansalaisten sitouttamisen maanpuolustukseen. Eri maiden asevelvollisuuden malleja on esitetty liitteessä 1.

4. Haasteet

• Ikäluokkien pieneneminen pakottaa kehittämään sukupuolineutraaleja ja valikoivia malleja, jotta sotilaiksi koulutettavien määrä ja laatu voidaan varmistaa.
• Valikoivuuden ongelmat: jos vain osa ikäluokasta otetaan palvelukseen, syntyy kysymys koko ikäluokan velvollisuuksista – tarve kansalaispalvelulle.
• Kansalaispalvelun ja siviilipalvelun roolit:
• Siviilipalvelus on vaihtoehto asepalvelukselle vakaumukseen perustuen (Suomi, Itävalta, Kreikka, Kypros).
• Kansalaispalvelu on laajempi velvoite, jossa koko ikäluokka voisi osallistua yhteiskunnallisiin tehtäviin – Itävallassa se on vakiintunut vaihtoehto, Saksassa ja Italiassa aiheesta käydään keskustelua.
• Laajapohjaisen reservin tarve: vahva reservi syntyy, kun suurin osa ikäluokasta koulutetaan. Tämä antaa joustavuutta kriisitilanteissa. Suomi, Viro, Sveitsi ja Itävalta ovat tästä esimerkkejä.
• Toimeenpanon skaalaus: maissa, joissa asevelvollisuus on valikoiva (Ruotsi, Norja, Tanska), palvelukseen otettavien määrän nopea kasvattaminen voi olla vaikeaa. Se vaatii lisäkouluttajia, majoitus- ja koulutustiloja sekä harjoitusalueita, joten järjestelmän skaalautuvuus on rajallinen ilman merkittäviä lisäinvestointeja.
• Yleisen asevelvollisuudesta luopuminen  – kerran siitä luopuminen voi olla vaikea palauttaa

5. Johtopäätökset

Asevelvollisuus ei ole Euroopassa katoamassa – päinvastoin se tekee paluuta. Kehityssuunta on kohti hybridimalleja, joissa yhdistyvät:

• laajapohjainen reservi,
• sukupuolineutraali valikoivuus,
• mahdolliset kansalaispalvelun muodot, jotka täydentävät puolustusta ja kokonaisturvallisuutta.

Kysymys ei ole vain armeijan koosta, vaan yhteiskunnan osallistumisesta maanpuolustukseen ja turvallisuuteen.

Lopetus

Asevelvollisuus jossakin muodossa voi olla monelle maalle keskeinen vastaus aikamme turvallisuushaasteisiin. Euroopan asevelvollisuus tuskin on yhdenmukainen, vaan erilaisia kansallisia malleja yhdistävä kokonaisuus, jonka painopiste on sekä sotilaallisessa että yhteiskunnallisessa resilienssissä. Euroopan maiden olisi hyvä perehtyä ja jakaa parhaita käytäntöjä oman asevelvollisuuden mallin kehittämisessä.

Liite: Taulukko asevelvollisuudesta Euroopassa (2025)

Maa	Asevelvollisuuden status	Palvelus- muoto	Palveluksen kesto	Sukupuoli- neutraalius	Osuus ikäluokasta	Viimeisin muutos / huomio
Suomi	Pakollinen	Varusmiespalvelus / siviilipalvelus	6–12 kk	Ei, naisille vapaaehtoinen	n. 70–80 % miehistä käy palveluksen	Vakiintunut järjestelmä
Viro	Pakollinen	Varusmiespalvelus / reservi	8–11 kk	Naiset vapaaehtoisesti	~40 % ikäluokasta	Keskustelu naisten velvollisuudesta ja pidemmästä palveluksesta
Liettua	Pakollinen (palautettu 2015)	Varusmiespalvelus	9–12 kk	Naiset vapaaehtoisesti	~25 % ikäluokasta	Laajennuksesta keskustellaan
Latvia	Pakollinen (palautettu 2023)	Varusmies- ja siviilipalvelusvaihtoehto	11 kk	Naiset vapaaehtoisesti	Tavoite ~15 % ikäluokasta aluksi	Ensimmäinen vuosi onnistui, skaalaus haasteena
Norja	Valikoiva	Varusmiespalvelus	12 kk	Sukupuolineutraali	15–20 %	Valikoiva, perustuu kelpoisuuteen ja motivaatioon
Ruotsi	Valikoiva (palautettu 2017)	Varusmiespalvelus	9–12 kk	Sukupuolineutraali	10–15 %	Kilpailtu selektiomalli
Tanska	Valikoiva (uudistus 2025)	Varusmiespalvelus	11 kk (2026 alkaen)	Laajennus koskemaan myös naisia	10–12 %	Palvelusajan pidennys ja sukupuolineutraali velvoite
Itävalta	Pakollinen	Varusmies- tai kansalaispalvelu	6 kk (ase), 9 kk (kansalaispalvelu)	Ei, naisille vapaaehtoinen	n. 30 % ikäluokasta asepalvelus, moni valitsee kansalaispalvelun	Vakiintunut malli
Sveitsi	Pakollinen	Varusmiespalvelus / reservi	5–6 kk + kertausharjoitukset	Naiset vapaaehtoisesti	~2/3 miehistä	Keskustelua kansalaispalvelun laajentamisesta
Kreikka	Pakollinen	Varusmiespalvelus	9–12 kk	Ei, naisille vapaaehtoinen	Lähes koko miesikäluokka	Järjestelmä säilynyt
Kypros	Pakollinen	Varusmies- ja vaihtoehtoinen palvelus	14 kk (armeija), 19 kk (siviili)	Ei, naisille vapaaehtoinen	Lähes koko miesikäluokka	Pitkä palvelusaika
Saksa	Ei (keskeytetty 2011)	Ei käytössä	—	—	—	Valmisteilla valikoiva malli
Italia	Ei (keskeytetty 2005)	Ei käytössä	—	—	—	Poliittinen keskustelu uudelleen käyttöönotosta
Portugali	Ei	Ei käytössä	—	—	—	Keskustelua kansalaispalvelusta
Puola	Ei (ammattilaisarmeija)	Ei käytössä	—	—	—	Keskustelua palautuksesta
Iso-Britannia	Ei	Ei käytössä	—	—	—	Keskustelu poliittisella tasolla

Liite 2 Euroopan maat, joissa ei ole asevelvollisuutta (2025)

Länsi- ja Keski-Eurooppa (10)

• Belgia, Irlanti, Iso-Britannia, Luxemburg, Alankomaat (Netherlands), Ranska, Espanja, Portugali, Saksa (keskeytetty 2011, keskustelu käynnissä), talia (keskeytetty 2005, keskustelu käynnissä)

Keski- ja Kaakkois-Eurooppa (13)

• Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia (keskeytettiin 2011, keskustelua palauttamisesta on ollut), Slovenia, Tšekki (Czechia), Slovakia, Unkari, Romania (keskeytettiin 2007), Bulgaria (keskeytettiin 2008)

Muut alueet

• Islanti (ei armeijaa lainkaan, vain rannikkovartiosto ja NATO-yhteistyö)

 Huomioita:

• Saksa, Italia, Portugali, Puola ja Iso-Britannia käyvät aktiivista keskustelua asevelvollisuuden palauttamisesta jossain muodossa.
• Serbia on ilmoittanut harkitsevansa uudelleen käyttöönottoa, mutta ei vielä päätöksiä.
• Maissa, joissa ei ole asevelvollisuutta reservi perustuu eläkkeelle siirtyneisiin ammattisotilaisiin