Milloin johtaminen on näkymätöntä – ja milloin sen on oltava näkyvää?

Johtamisesta puhutaan usein kuin se olisi aina samanlaista: päätöksiä, ohjaamista ja esillä olemista. Todellisuudessa hyvä johtaminen ei kuitenkaan ole jatkuvaa puuttumista tai ohjeiden jakamista. Usein se toimii taustalla – lähes huomaamattomana voimana. Vasta ongelmien tai kriisien keskellä johtamisen todellinen näkyvyys ja painoarvo korostuvat.

Johtaminen taustalla – näkymättömänä voimana

Normaalitilanteissa johtamista ei välttämättä huomata lainkaan. Se näkyy enemmän siinä, mitä ei tapahdu: häiriöt puuttuvat, työ sujuu, ihmiset tietävät mitä tehdä. Näkymätön johtaminen rakentuu esimerkiksi:

• Selkeistä prosesseista ja rutiineista, jotka pitävät toiminnan käynnissä ilman jatkuvaa ohjausta.
• Valmistelusta ja ennakoinnista, jotka tekevät organisaatiosta kriisinkestävän.
• Luottamuksen ja kulttuurin rakentamisesta, jolloin ihmiset voivat toimia itsenäisesti ja vastuullisesti.
• Arvojen ja suunnan ylläpidosta, jotka ohjaavat päätöksiä ilman että johtajan täytyy olla aina äänessä.

Sotilaallinen esimerkki: Sotilasjoukko voi toteuttaa tehtävänsä ilman, että johtaja antaa jatkuvasti käskyjä. Tämä onnistuu, koska koulutus, harjoittelu ja yhteiset toimintamallit on hiottu valmiiksi – johtaminen näkyy ennalta tehtynä johtamisena ja luottamuksena.

Johtaminen näkyvästi – etuviivalla tilanteen vaatimalla tavalla

On kuitenkin hetkiä, jolloin johtaminen ei saa jäädä piiloon. Johtajan on oltava esillä, tehtävä päätöksiä ja ohjattava organisaatiota nopeasti ja vaikuttavasti. Näitä hetkiä ovat esimerkiksi:

• Kriisit ja äkilliset ongelmat, joissa epävarmuus lamauttaa, ellei suuntaa osoiteta heti.
• Muutostilanteet, joissa näkyvä johtaminen antaa ihmisille varmuutta ja luottamusta.
• Epäselvät tai kaoottiset tilanteet, joissa vain selkeä johtajan viesti voi tuoda järjestystä.
• Motivaation ja sitkeyden vahvistaminen, kun vaikeat ajat koettelevat yhteisön kestävyyttä.

Sotilaallinen esimerkki: Taistelutilanteessa johtajan on noustava selkeästi esiin, annettava lyhyet ja yksiselitteiset käskyt ja luotava varmuutta joukoille. Epävarmuuden keskellä juuri johtajan päätös ja käskyti ratkaisevat sen, säilyykö kokonaisuus hallinnassa.

Toinen esimerkki: Evakuointitilanteessa johtajan nopea päätös prioriteeteista – mitä, missä järjestyksessä ja kenen toimesta – voi ratkaista, saadaanko tilanne hallituksi vai ajautuuko se kaaokseen.

Siviiliesimerkki: Hyvin johdettu projektitiimi etenee suunnitelman mukaan ilman, että projektipäällikön tarvitsee ohjata jokaista yksityiskohtaa. Tämä onnistuu, koska tavoitteet, vastuut ja toimintamallit on määritelty selkeästi jo alussa.

Toinen esimerkki: Kun yrityksellä on vakava toimitusketjukriisi, toimitusjohtajan näkyvä johtaminen – nopea päätös priorisoinneista, selkeä viestintä asiakkaille ja henkilöstölle sekä suunnitelma tilanteen ratkaisemiseksi – palauttaa tilanteen hallinnan ja luottamuksen.

Yhteenveto

Johtaminen ei ole vain yhtä roolia tai tyyliä. Se vaihtelee näkymättömästä taustatyöstä näkyvään etulinjan toimintaan. Parhaat johtajat osaavat tasapainoilla näiden välillä: he rakentavat perustan huomaamattomasti arjessa, mutta nousevat esiin silloin, kun tilanne sitä vaatii.

Voisi tiivistää näin: ”Hyvä johtaminen on usein näkymätöntä, mutta kriisin hetkellä sen on oltava näkyvää, nopeaa ja vaikuttavaa.”

Johtajuus ratkaistaan silloin kun sitä eniten tarvitaan – oletko valmis.

Katso lisää aiheesta blogistani 

Uusi blogisarja: Sotilasjohtamisen opit siviilijohtamiseen