Suomi tarvitsee uuden kansalaisvelvollisuuden ja -koulutuksen 2030

Velvollisuus, johon vain vajaa puolet ikäluokista saa koulutuksen

Maanpuolustusvelvollisuus on Suomen perustuslakiin (127 §) perustuva velvollisuus, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia, ei vain miehiä, ja tarkoittaa velvollisuutta osallistua isänmaan puolustukseen tai avustaa sitä, käytännössä usein yleisen asevelvollisuuden, siviilipalveluksen tai työvelvollisuuden kautta.

Miksi haastaa vanhaa ajattelua?

Asevelvollisuus toimii – mutta maailma ympärillämme muuttuu: kriisit eivät ole vain sotilaallisia, yhteiskunta on haavoittuva, väestönsuojelu ja huoltovarmuus tarvitsevat osaajia kaikki viranomaiset tarvitsevat tukea poikkeusoloissa.
Ukrainan sota on osoittanut, että koko yhteiskunta joutuu koetukselle, huoltoketjut katkeavat, väestö pitää evakuoida, terveydenhuolto kuormittuu, vihollisen toiminta kohdistuu koko maahan ja kaikkiin kansalaisiin. Kaikki kansalaiset tarvitsevat poikkeusolojen osaamista ja siihen koulutusta.

Miksi kansalaisvelvollisuus ja – palvelus tarvitaan?

Suomen sotilaallinen turvallisuus rakentuu perinteisesti asevelvollisuuden ja vahvan reservin varaan. Yhteiskunnan muu turvallisuus on valtion ja kuntien, yritysten ja vapaaehtoisjärjestöjen varassa – kaikki ilman reserviä.

Suomi tarvitsee toimivan yhteiskunnan ja reserviä kaikille hallinnon ja yhteiskunnan aloille. Käytännössä tämä tarkoittaisi mallia, jossa jokaisella suomalaisella olisi velvollisuus ja koulutus maanpuolustukseen, omien vahvuuksien ja osaamisen kautta.

Suomi tarvitsee kahden polun mallin, jossa kansalaisista osa on sotilaallista suorituskykyä – ja osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä?

Miksi osaavaa reserviä tarvitaan kaikille hallinnonaloille?

Puolustusvoimilla on koulutettu reservi, joka voidaan ottaa käyttöön nopeasti, mutta muilta hallinnonaloilta tämä puuttuu. Häiriötilanteissa siirtyminen sotilaallisiin tehtäviin vähentää merkittävästi työvoimaa esimerkiksi terveydenhuollosta, pelastustoimesta ja huoltovarmuudesta. Siksi myös näille aloille tarvitaan oma reservi, joka voidaan tuottaa kokonaisturvallisuuden malliin sisältyvällä eri alojen koulutuksella.

Miksi nykyinen siviilipalvelus ei vastaa kansalaispalvelua?

Siviilipalvelus ei käytännössä tuota sitä kokonaisturvallisuuden osaamista, josta tässä mallissa on kyse. Siviilipalveluksen koulutus on yleinen eikä se rakennu eri alojen valmiustehtäviin samalla tavoin kuin sotilaskoulutus rakentaa sodan ajan tehtäviin. Siviilipalveluksen suorittaneita ei myöskään sijoiteta poikkeusolojen organisaatioihin, joilla olisi valmiit tehtävät, henkilöstö, varustus ja johtamisjärjestelmät.

Lisäksi siviilipalveluksessa ei ole osaamisen ylläpitovelvollisuutta: ei kertausharjoituksia, ei tehtäväkohtaista valmiuden ylläpitoa. Siksi nykyinen siviilipalvelus ei muodosta reserviä, vaan jää lähinnä vakaiden aikojen vaihtoehdoksi varusmiespalvelukselle.

Kansalaispalvelun tarkoitus olisi päinvastoin tuottaa valmiusorganisaatioille koulutettu reservi, jolla on sijoitus, tehtävä ja jatkuva osaamisen ylläpito – samalla tavoin kuin puolustusvoimien ratkaisu toimii sotilaallisella puolella.

Mikä olisi uusi kansalaisvelvollisuus?

Noin puolet ikäluokasta valittaisiin halukkuuden ja soveltuvuuden perusteella sotilaskoulutukseen – ja noin puolet uudenlaiseen kokonaisturvallisuuden koulutukseen?

Uusi kansalaisvelvollisuuden malli loisi kaksi selkeää polkua:

·       Sotilaskoulutus: halukkuus, soveltuvuus, arviointi, koulutus ja sijoittuminen sodan ajan joukkoihin.

·       Kokonaisturvallisuuden koulutus: halukkuus, soveltuvuus , koulutus ja sijoittuminen väestönsuojeluun, evakuointiin, logistiikkaan, terveydenhuollon tukitehtävät, huoltovarmuus ja arjen turvallisuus.

Tavoite olisi tuottaa osaamista ja kriiseihin koulutettu kansalaisreservi, joka pystyy varmistamaan yhteiskunnan toiminnan niin häiriö- kuin poikkeustilanteissa  ja sodassa.

Miten kokonaisturvallisuuden koulutus toimisi käytännössä?

Kokonaisturvallisuuden polku olisi 6 kuukauden kokonaisuus, joka vastaa kestoltaan lyhintä varusmiespalvelusta.

Kokonaisturvallisuuden koulutus voisi sisältää

1.      Yhteisen perusvaiheen: varautumisen ja väestönsuojelun verkkokurssit, ensiapukoulutusta, kyberturvan perusteet, kriisiviestintää ja väärän tiedon tunnistamista sekä oman fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen.

2.      Suuntautumisvaiheen: pelastustoimi ja evakuointi, terveydenhuollon tukitehtävät, huoltovarmuus ja logistiikka, energia- ja vesihuollon varautuminen, kunnallinen ja alueellinen valmiustoiminta, kyberturva ja kriittinen infran suojaamisen.

3.      Harjoittelu suuntautumisvaiheen organisaatioissa: pelastuslaitos, sairaalat ja terveyskeskukset, kunnat, hyvinvointialueet, valtion virastot, kriittiset yritykset (energia, vesi, logistiikka, tietoliikenne, ICT), vapaaehtoisjärjestöt (SPR, Vapepa, Martat, Mieli ry, Partio, Naisten Valmiusliitto jne.)

Näin tuotettaisiin ”siviilipuolen reservi”, joka tukisi kaikkia viranomaisia häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Koulutustarjonnan tuottaisivat MPK, Pelastuslaitos, SPR, VPK, Martat, Naisten Valmiusliitto, Partio, 4H, Sotilaskotiliitto, Mieli ry, seurakunnat, liikuntajärjestöt ja -seurat – ja lisäksi kriittiset yritykset, kuten energia-, vesi-, logistiikka- ja teleoperaattorit. Yritykset voisivat toimia koulutuksen tukijoina ja sponsoreina ja niiden poikkeusolojen tehtäviin varattu kriittinen henkilöstö voisi osallistua em. koulutuksiin. Kouluttajina toimisivat mainittujen organisaatioiden henkilöstö vapaaehtoisten ja eläkkeellä olevien alan osaajien tukemana.

”Sormiharjoitteluna” esimerkki kokonaisturvallisuuden koulutustarjonnasta on liitteenä.

 

Miksi kokonaisturvallisuuden mallin tulee olla sukupuolineutraali?

Varusmiespalvelukseen määrättävien ja varusmiespalveluksen loppuun suorittavien miesten ikäluokan määrä vähenee seuraavan kymmenen vuoden päästä. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus ei riitä korvaamaan sodan ajan joukkojen tuottamiseen tarvittavia vuosittain noin 25 000 – 30 000 henkilöä. Nyt sotilaskoulutukseen jää hakeutumatta ja valitsematta puolet ikäluokasta. Vain miehiä koskeva asevelvollisuus koetaan kasvavasti epätasa-arvoiseksi.

Kokonaisturvallisuuden malli olisi sukupuolineutraali kansalaisvelvollisuus. Suuntautumisen sotilas- tai kokonaisturvallisuuden koulutukseen määrittäisi halukkuus, soveltuvuus, osaaminen, motivaatio ja terveystila – ei sukupuoli.

Miksi tämä malli toimii Suomessa?

Suomella on harvinainen vahvuus: korkea maanpuolustustahto, kokonaisturvallisuuden malli, valtion ja kuntien varautumiskulttuuri, maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöt, Maanpuolustuskoulutus, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja Suomen Punainen Risti sekä laajaa vapaaehtoistoiminta. Toisin sanoen kaikki palaset ovat jo olemassa. Ne vain pitää yhdistää uudeksi kokonaisuudeksi.

Onko esitetyn kaltaiselle kansalaispalvelulle vertailukohtaa Euroopassa?

Useissa maissa on lakiin kirjattu yleinen kansalaisvelvollisuus, mutta ei siihen osaamista tuottavaa koulutusta. Keskustelua vapaaehtoisen asevelvollisuuden käyttöön ottamisesta tai sen laajentamisesta naisiin on ainakin Tanskassa, Puolassa ja Saksassa.

Ruotsissa on vapaaehtoinen, valikoiva asevelvollisuus, siviilipalvelus ja yleinen asepalvelus. Viimeistä näistä käytettäisiin vain eri päätöksellä ja sodan uhka-tilanteessa.

Ranskassa on 12 päivän koulutusjakso ja 84 tuntia vapaaehtoistyötä paikallisviranomaisessa, valtion palveluissa tai julkisessa laitoksessa.

Siviilipalvelus asepalveluksen vaihtoehtona on Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Sveitsissä, Kreikassa ja Kyproksella. Siviilipalvelusta ei voi kuitenkaan verrata kansalaispalveluun ja -koulutukseen.

Vaarantaisiko esitetty malli sotilaallisen maanpuolustuksen?

Mallin lähtökohta olisi, että sotilaskoulutus perustuisi ensisijaisesti halukkuuteen ja soveltuvuuteen. Jotta puolustusvoimien joukkotuotanto olisi kuitenkin vuosittain turvattu, järjestelmässä olisi oltava mahdollisuus täydentää vapaaehtoisten määrää. Jos sotilaskoulutukseen ei hakeutuisi riittävästi soveltuvia vapaaehtoisia, palvelukseen voistaiin määrätä henkilöitä, jotka täyttävät sotilaalliset kriteerit. Näin vapaaehtoisuutta suositaan, mutta puolustuksen tarpeet varmistetaan.

Suomalainen kansalaisvelvollisuudessa olisi puolustusvelvollisuus ja yhteiskuntavelvollisuus, jossa jokainen osallistuu. Noin puolet ikäluokista saisi sotilaskoulutuksen ja noin puolet kokonaisturvallisuuden koulutuksen.

 

Liite: Esimerkki kokonaisturvallisuuden koulutustarjonnasta

Kurssit, joissa voisi olla perus- ja jatkokurssi	Laajuus	Järjestäjä esim.
Varautumisen peruskurssi	5 op	MPK
Ensivaste & EA1	3 pv	SPR
Henkisen tuen perusteet	1–2 pv	Mieli ry
Etsintä & kadonneen henkilön etsintä	2 pv	Vapepa (SPeK)
Turvallinen arki & kotivaravalmius	1 pv	Marttaliitto / MPK
Valmius naisten rooleissa	1–2 pv	Naisten Valmiusliitto
Sotilaskotitoiminta kriisiaikana	1–2 pv	Sotilaskotiliitto
Vapaaehtoinen pelastustoimi	2–3 pv	VPK
Väestönsuojelu I–II	1–3 pv	Pelastuslaitos
Kriisiviestintä & huhujen torjunta	1 pv	MPK / viestintäviranomaiset
Kriisiruokahuolto	1 pv	Marttaliitto
Hätämajoitus ja evakuointi	1–2 pv	SPR + kunnat
Psykososiaalinen tuki	1 pv	Mieli ry
Eettinen toiminta kriiseissä	1 pv	Seurakunnat
Ihmisten tukeminen kriiseissä	1–2 pv	Seurakunnat / SPR
Arjen turvallisuus nuorille	1 pv	4H
Luonnossa selviytyminen	1–3 pv	Partio
Johtamisen perusteet	2 pv	MPK
Avustava kriisilogistiikka	2–3 pv	HVK / logistiikkayritykset
Kyberperusteet	8–12 h	Kyberturvallisuuskeskus
Vesihuollon varautuminen	1–2 pv	Kunnat / yritykset
Energiaturvallisuus	1–2 pv	Energiayhtiöt
Kriisiajan kuljetukset & kuljetusturva	2–3 pv	yritykset
Alueellinen valmiustoiminta	1–2 pv	kunnat
Yhteiskunnallinen kriisianalyysi	1 pv	oppilaitokset
Paikallinen varautuminen	1 pv	Rotary / Lions
Vapaaehtoistoiminnan johtaminen	1–2 pv	Lions / Rotary
Peruskunto & fyysinen toimintakyky	1 pv (jatkuva)	liikuntajärjestöt
Vaellus, suunnistus, karttataidot	1–2 pv	Partio + liikuntajärjestöt
Toimintakyky kriisiaikana (fyysinen & psyykkinen)	1–2 pv	Liikuntajärjestöt + Mieli ry
Matalan kynnyksen liikuntakurssit	4–8 viikkoa	Lajiliitot ja seurat