Päätöksenteko paineessa – mitä kaikki johtajat voivat oppia sotilasjohtamisesta

Johtajat kohtaavat yhä useammin tilanteita, joissa aikaa ei ole, tieto on vajavaista ja päätöksen seuraukset ovat merkittäviä. Kyse voi olla vakavasta häiriöstä liiketoiminnassa, turvallisuusuhasta, mainekriisistä tai yllättävästä henkilöstötilanteesta. Yhteistä näille tilanteille on yksi asia: päätös on tehtävä nyt, ei silloin kun analyysi on valmis.

Sotilasjohtamisessa tämä todellisuus on arkipäivää. Siksi sotilaallinen päätöksenteko tarjoaa käyttökelpoisia periaatteita myös siviilijohtajille – ei sotaa varten, vaan aikakriittistä johtamista ja paineensietokykyä varten.

Kriisitilanteessa tavoite ei ole täydellinen päätös

Paineen alla johtamisen suurin harha on ajatus, että hyvä päätös edellyttää kattavaa analyysiä ja vaihtoehtojen vertailua. Aikakriittisessä tilanteessa tämä ei pidä paikkaansa.

Sotilasjohtamisessa päätöksenteon tavoite on:

• palauttaa tai säilyttää hallinta
• estää tilanteen eskaloituminen
• luoda seuraava päätöksentekopiste

Toisin sanoen: päätöksen ei tarvitse olla paras mahdollinen – sen täytyy olla riittävän hyvä ja ajoissa.

 

Vakioidut toimintatavat: “kun näin käy, toimin näin”

Paine heikentää ajattelua. Siksi sotilasorganisaatioissa hyödynnetään vakioituja toimintatapoja: etukäteen sovittuja vasteita toistuviin tai ennakoitaviin tilanteisiin.

Siviilijohtamisessa tämä tarkoittaa yksinkertaista periaatetta:

Jos tunnistan tilanteen, en keksi ratkaisua – otan sen käyttöön.

Esimerkkejä siviilikontekstiin:

• Kun kriittinen järjestelmä kaatuu → siirrytään varajärjestelyihin ja viestintä keskitetään yhteen kanavaan
• Kun media tai sidosryhmät aktivoituvat äkillisesti → yksi puhuja, yksi viesti, yksi aikataulu
• Kun organisaatio lamaantuu epävarmuudesta → johtaja ottaa näkyvän roolin ja rajaa fokusalueet

Vakioidut toimintatavat eivät rajoita johtamista. Ne vapauttavat henkistä kapasiteettia silloin, kun sitä tarvitaan eniten.

 

“Mitä jos” -ajattelu: päätöksiä ennen kuin kriisi alkaa

Hyvä johtaminen paineessa alkaa ennen painetta. Sotilasjohtamisessa tätä tehdään yksinkertaisella “mitä jos” -ajattelulla, ei raskaalla skenaariotyöllä.

Neljä peruskysymystä riittää:

1. Jos tilanne kehittyy odotetusti – miten toimimme?
2. Jos tilanne kehittyy paremmin kuin odotettiin – miten hyödynnämme sen?
3. Jos tilanne kehittyy huonommin – miten rajaamme vahingot?
4. Jos tapahtuu pahin mahdollinen – mitä teemme heti?

Kun vastaukset on sovittu etukäteen, päätöksenteko kriisissä nopeutuu dramaattisesti. Ihmiset uskaltavat toimia, koska toimintamalli on jo hyväksytty.

 

STOP-menetelmä: yksinkertainen työkalu ylikuormitukseen

Kun tilanne tuntuu kaoottiselta, sotilasjohtamisessa käytetään usein STOP-menetelmää. Se toimii erinomaisesti myös siviilijohtamisessa.

S – Stop
Pysähdy hetkeksi. Estä hätiköity, tunnepohjainen reaktio.

T – Think
Kysy kolme asiaa:

• Mikä on välitön uhka?
• Mikä ei saa epäonnistua?
• Mikä yksi teko parantaa tilannetta nyt?

O – Organize
Järjestä toiminta:

• kuka tekee mitä
• miten viestitään
• mihin aikajänteeseen päätös kohdistuu

P – Proceed
Toimi päättäväisesti ja arvioi tilannetta liikkeessä.

STOP ei hidasta toimintaa. Se estää väärän toiminnan.

 

Johtajan rooli paineessa: suunta, rytmi ja näkyvyys

Aikakriittisessä tilanteessa ihmiset eivät odota täydellisiä vastauksia. He odottavat:

• suuntaa
• päätöstä
• johtajan läsnäoloa

Sotilasjohtamisessa korostetaan, että epäselvä tilanne vaatii enemmän johtamista, ei vähemmän. Tämä pätee yhtä lailla yrityksissä, viranomaisissa ja järjestöissä.

 

Lopuksi

Sotilasjohtamisen periaatteet eivät ole sidottuja sotaan. Ne ovat vastaus universaaliin ongelmaan: miten tehdä päätöksiä, kun aikaa ei ole ja paine on kova.

Kun johtaja:

• vakioi kriittiset toimintamallit
• ennakoi muutaman keskeisen “mitä jos” -tilanteen
• käyttää yksinkertaisia päätöksentekotyökaluja

hän ei vain selviä kriisistä – hän johtaa sen läpi.

 

Kirjallisuutta

• Klein, G. (1998). Sources of Power: How People Make Decisions. MIT Press.
• Klein, G. (2015). Seeing What Others Don’t. PublicAffairs.
• McChrystal, S. et al. (2015). Team of Teams. Portfolio / Penguin.
• U.S. Army (2019). ADP 6-0: Mission Command.
• Kahneman, D. (2011). Thinking, Fast and Slow. Farrar, Straus and Giroux.
• Weick, K. & Sutcliffe, K. (2015). Managing the Unexpected. Wiley.
• Puolustusvoimat (2022). Johtajan käsikirja. Puolustusvoimat.
• Puolustusvoimat (2024). Sotilaan käsikirja. Puolustusvoimat.