McKinseyn State of Organizations 2026 -raportti nostaa esiin havainnon, joka pysäyttää.
72 prosenttia johtajista ei koe organisaationsa olevan valmis tuleviin muutoksiin.
Samalla toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin pitkään aikaan. Teknologinen murros, geopoliittinen epävarmuus ja työn murros lisäävät vaihtoehtoja ja strategisia valintoja. Monessa organisaatiossa ongelma ei kuitenkaan ole strategian puute. Strategioita, hankkeita ja kehitysohjelmia on usein paljon.
Todellinen kysymys on priorisointi. Mihin kannattaa keskittyä epävarmassa tulevaisuudessa.
Ongelma
Raportti kuvaa organisaatioiden johtamisen haastetta useiden havaintojen kautta.
72 prosenttia johtajista ei koe organisaationsa olevan valmis tuleviin muutoksiin.
78 prosenttia organisaatioista käyttää generatiivista tekoälyä, mutta yli 80 prosenttia ei vielä näe siitä merkittävää liiketoimintavaikutusta.
75 prosenttia organisaatioista kamppailee kestävän korkean suorituskyvyn kulttuurin rakentamisen kanssa.
Nämä luvut viittaavat usein samaan ilmiöön. Organisaatioissa tavoitteet kasvavat nopeammin kuin keinot ja resurssit.
Kun vaihtoehtoja on paljon ja ympäristö muuttuu nopeasti, perinteinen strateginen suunnittelu ei usein riitä. Tarvitaan tapa tarkastella tavoitteita, keinoja ja resursseja yhdessä sekä arvioida, miten strategia toimii eri tulevaisuuksissa.
Ratkaisu
Sotilasstrategiassa tähän ongelmaan on kehitetty yksinkertainen mutta tehokas ajattelumalli: Ends Ways Means.
Mallin perusidea on tarkastella strategiaa kolmen kysymyksen kautta.
Ends: Mikä on tavoite.
Ways: Miten tavoitteeseen pyritään.
Means: Millä resursseilla se tehdään.
Sotilasstrategiassa tätä kutsutaan tasapainoksi tavoitteiden, keinojen ja resurssien välillä. Jos yksi näistä muuttuu, strategia täytyy rakentaa uudelleen.
Kun tähän yhdistetään skenaariotyöskentely, strategiaa voidaan tarkastella neljästä mahdollisessa tulevaisuudessa.
1. Nykyinen kehitys
2. Positiivinen kehitys
3. Negatiivinen kehitys
4. Pahin mahdollinen skenaario
Tällöin organisaatio ei suunnittele vain yhtä tulevaisuutta varten. Se varmistaa, että strategia toimii myös epävarmuuden keskellä.
Johtamismalli
EWM-strategia ja skenaariot voidaan tiivistää yksinkertaiseen johtamismalliin.
Tavoite: Mitä halutaan saavuttaa
Keinot: Miten siihen pyritään
Resurssit: Millä se tehdään
Skenaariot: Miten strategia toimii eri tulevaisuuksissa
Mallin voima on sen yksinkertaisuudessa. Se pakottaa organisaation tarkastelemaan, ovatko tavoitteet realistisia suhteessa keinoihin ja resursseihin sekä arvioituhin tulevaisuuksiin.
Miksi tämä on tärkeää
McKinseyn raportti osoittaa, että monet organisaatiot kokevat olevansa epävarmoja tulevaisuuden muutoksista. Usein taustalla on kuitenkin yksinkertainen ongelma. Strategiset tavoitteet, keinot ja resurssit eivät ole tasapainossa.
Sotilasstrategian näkökulmasta EWM-ajattelu tarjoaa tähän käytännöllisen työkalun.
Selkeytä tavoite.
Valitse keinot sen saavuttamiseksi.
Varmista resurssit.
Testaa strategia eri skenaarioissa.
Kun nämä neljä asiaa ovat tasapainossa, organisaatio pystyy toimimaan myös epävarmassa toimintaympäristössä.
Strategia ei ole vain suunnitelma tulevaisuutta varten. Se on tapa tehdä valintoja epävarmuuden keskellä.
Siksi yksi hyödyllisimmistä strategisista kysymyksistä on yhä sama.
Ovatko tavoitteemme, keinomme ja resurssimme tasapainossa myös eri tulevaisuuksissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mieltä sinä olet tekstistä? Ota kantaa.
Kaikki kommentit ovat tervetulleita!