Strategia epävarmassa tulevaisuudessa – skenaariot ja Ends–Ways–Means

Strateginen suunnittelu perustuu usein yhteen oletukseen tulevaisuudesta. Todellisuudessa toimintaympäristö voi kuitenkin kehittyä usealla eri tavalla. Siksi strategiaa kannattaa tarkastella erilaisten skenaarioiden kautta.

Yksi käytännöllinen tapa tehdä tämä on yhdistää kaksi työkalua:

• skenaariotyöskentely (mitä voi tapahtua)
• Ends–Ways–Means -strategiamalli (mitä halutaan saavuttaa ja miten)

Näin syntyy selkeä matriisi, jossa strategiaa tarkastellaan eri tulevaisuustilanteissa.

 

Mallin perusidea

Mallissa yhdistyvät kaksi näkökulmaa:

1. Skenaariot
Organisaatio tarkastelee useita mahdollisia tulevaisuuksia.

Tyypillinen jaottelu on esimerkiksi:

• nykytilan jatkuminen
• positiivinen kehitys
• negatiivinen kehitys
• pahin mahdollinen tilanne

Tarkoitus ei ole ennustaa, mikä tapahtuu, vaan varmistaa että strategia toimii eri tilanteissa.

 

2. Strategian elementit
Jokaisessa skenaariossa tarkastellaan samat strategiset kysymykset.

Kuvaus

Millainen tilanne tässä skenaariossa on?

Tavoite (Ends)

Mitä organisaatio pyrkii saavuttamaan tässä tilanteessa?

Keinot (Ways)

Millä toimintatavoilla tavoitteeseen pyritään?

Resurssit (Means)

Mitä resursseja tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen?

Pääriskit

Mitkä tekijät voivat estää onnistumisen?

Riskien hallinta

Miten näihin riskeihin varaudutaan?

Tuloksena on pelkistetyt toimintamallit

Miten organisaatio toimii käytännössä näissä tilanteessa - tai täysin yllättävässä tinateessa.

 

Mitä hyötyä mallista on

Kun strategia tarkastellaan useiden skenaarioiden kautta, syntyy kolme tärkeää hyötyä.

1. Strategia kestää epävarmuutta
Organisaatio ei ole riippuvainen yhdestä tulevaisuusoletuksesta.

2. Riskit tulevat näkyviksi
Skenaariotyö pakottaa tunnistamaan riskit jo etukäteen.

3. Päätöksenteko nopeutuu
Kun vaihtoehdot on ajateltu valmiiksi, tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti.

 

Yksinkertainen käyttö strategiatyökaluna

Mallia voidaan käyttää myös nopeana strategiatyökaluna johtoryhmässä.

Keskustelu voidaan käynnistää viidellä kysymyksellä:

1. Mitkä ovat realistiset tulevaisuusskenaariot?
2. Mitä tavoittelemme kussakin tilanteessa?
3. Mitä keinoja käytämme?
4. Mitä resursseja tarvitaan?
5. Mitkä ovat suurimmat riskit?

Kun nämä kirjataan taulukkoon, syntyy nopeasti skenaariopohjainen strategia.

 

Mallin ydinajatus on yksinkertainen: Strategia ei ole yksi suunnitelma, vaan valmius toimia useissa tulevaisuuksissa.

Kysymys organisaatioille

Monet organisaatiot tekevät strategioita ja varautumissuunnitelmia.
Harvempi kuitenkin harjoittelee sitä, miten johto oikeasti tekee päätöksiä häiriötilanteessa.

Kysymys kuuluu:

Jos organisaatiossanne tapahtuisi huomenna vakava häiriö,

• syntyisikö nopeasti yhteinen tilannekuva?
• tehtäisiinkö päätökset riittävän nopeasti?
• tietäisikö jokainen johtaja oman roolinsa?

Vai muuttuisiko kokous nopeasti keskusteluksi ilman selkeitä päätöksiä?

 

Kehittäkää johtamista ennen seuraavaa kriisiä

Häiriötilanteissa ratkaisevaa ei ole suunnitelma yksin. Ratkaisevaa on johtaminen.

Siksi organisaatioiden kannattaa harjoitella erityisesti:

• tilannekuvan muodostamista
• päätöksentekoa epävarmuudessa
• priorisointia
• kriisiviestintää

 

Valmennus organisaatioille

Autan organisaatioita kehittämään johtamista häiriötilanteissa hyödyntäen sotilasjohtamisen parhaita käytännön malleja, kuten:

• Ends–Ways–Means -ajattelu
• OODA-päätöksentekomalli
• tehtäväjohtaminen (Mission Command)

Valmennukset sisältävät yleensä:

✔ käytännön johtamismallit
✔ realistisen kriisiskenaarioharjoituksen
✔ organisaation oman johtamismallin kehittämisen

Kun haluatte kehittää organisaationne johtamista häiriötilanteissa, olen mielelläni mukana auttamassa.

Lisätietoja valmennuksista ja yhteydenotto:
Hannu Hyppönen    hannujhypponen@gmail.com