Miten asevelvollisuutta voidaan kehittää?

Asevelvollisuuden tarkoitus on tuottaa suorituskykyiset ja riittävä sodan ajan joukot ja reservi. 

Nykyisin toimiva järjestelmä on miesten asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus.

Muita malleja ovat ammattiarmeija ja valikoiva asevelvollisuus.

Riittävän ison ammattiarmeijan ylläpitäminen on tarpeetonta ja taloudellisesti mahdotonta.

Valikoiva asevelvollisuus toimii, kun tarvittava sodan ajan joukko on pieni (Norja ja Ruotsi).

Miten siis Suomen asevelvollisuutta voidaan kehittää?

• lisätään erikoisjoukkojen määrää ja niihin vapaaehtoista hakeutumista
• lisätään erikoistehtävien määrää ja niihin hakeutumista kutsuntojen yhteydessä
• kannustetaan naisia hakemaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen
• lisätään reserviläisten käyttöä valmiusjoukoissa ja lisätään heidän kertausharjoituskoulutuksen määrää sekä valmiutta heidän nopeaan käyttöön saamiseen
• nostetaan asevelvollisuusikää ja mahdollistetaan näin vanhemman reservin käyttö erikoisosaamista tarvittaviin tehtäviin

Onko muita toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja?

a) Kaikkia sukupuolia koskeva asevelvollisuus. 

Koko ikäluokan sotilaskouluttamiseen ei ole tarvetta eikä resursseja.

b) Koko ikäluokkaa koskeva, valikoiva asevelvollisuus.

Valittaisiinko vain sotilaiksi parhaiten soveltuvat? Olisiko se tasapuolista ja oikeudenmukaista? Mikä velvollisuus olisi heillä, joita ei valittaisi? Pyrittäisiinkö omaa sotilaaksi soveltuvuutta”heikentämään” jotta ei tulisi valituksi?

c) Koko ikäluokkaa koskeva maanpuolustusvelvollisuus.

Olisiko eri hallinnonaloilla sille todellista tarvetta ja tarvittavan koulutuksen järjestämiseen osaamista ja resursseja? Miten eri maanpuolustuksen aloille henkilöt valittaisiin?

d) Vapaaehtoinen asepalvelus ja maanpuolustuspalvelus.

Millä kannusteilla niihin saataisiin tehtäviin sopivat?

Pitäisikö kannusteet nostaa palkaksi, jolloin järjestelmä olisikin ammattiarmeija?

e) Joku muu malli, mikä?

Miten se olisi nykyistä järjestelmää tasa-arvoisempi, tasapuolisempi, oikeudenmukaisempi, tehokkaampi tai taloudellisempi - vai pitääkö mallin peruste olla vain ja sama kuin nykyisen eli sen kyky tuottaa riittävät sodan ajan joukot ja niihin tarvittava reservi?

NATO-maista (9/32) asevelvollisuus on käytössä seuraavissa maissa:  

Suomi – Asevelvollisuus koskee miehiä, mutta myös naiset voivat liittyä vapaaehtoisesti.  

Ruotsi – Asevelvollisuus koskee miehiä ja naisia.  

Norja – Asevelvollisuus koskee sekä miehiä että naisia.  

Tanska – Asevelvollisuus koskee miehiä, mutta naiset voivat liittyä vapaaehtoisesti.  

Viro – Asevelvollisuus koskee miehiä.  

Liettua – Asevelvollisuus koskee miehiä.  

Latvia – Latviassa asevelvollisuus on otettu uudelleen käyttöön vuoden 2023 alusta.  

Kreikka – Asevelvollisuus koskee miehiä.  

Turkki – Asevelvollisuus koskee miehiä, mutta sen voi korvata rahallisella maksulla tai siviilipalveluksella.  

Viime vuosikymmeninä monet maat ovat tehneet muutoksia asevelvollisuuteen liittyen.

Maat, jotka ovat luopuneet yleisestä asevelvollisuudesta: Useat Euroopan maat ovat luopuneet asevelvollisuudesta viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi Ruotsi lakkautti yleisen asevelvollisuuden vuonna 2010 ja Saksa vuonna 2011. 

Sveitsissä ja Kyproksella on laaja, suurinta osaa miehistä koskeva asevelvollisuus. 

Maat, jotka ovat ottaneet uudelleen käyttöön miesten yleisen asevelvollisuuden: Liettua palautti asevelvollisuuden vuonna 2015. Ikäluokan miehistä noin kaksi prosenttia määrätään pakolliseen asepalvelukseen. 

Maat, joissa on miesten vapaaehtoinen/valikoiva asevelvollisuus: Norjassa ja Tanskassa asevelvollisuus on kirjattu lakiin, mutta käytännössä palvelukseen ei pakoteta rauhan aikana. Norjassa noin 30 prosenttia miehistä ja 800 naista suorittaa asepalveluksen vuosittain. 

Maat, joissa on valikoiva miesten ja naisten pakollinen asevelvollisuus: Norja otti käyttöön sukupuolineutraalin asevelvollisuuden vuonna 2016, mikä tekee siitä ensimmäisen Euroopan maan, jossa sekä miehet että naiset ovat asevelvollisia. 

Maat, joissa on naisten vapaaehtoinen asepalvelus: Suomessa naiset voivat hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Myös Ruotsissa ja Tanskassa naiset voivat palvella vapaaehtoisesti asevoimissa.

Saksassa asevelvollisuus lakkautettiin vuonna 2011. Maaliskuussa 2024 saksalaislehti Der Spiegel raportoi, että puolustusministeri Boris Pistorius pyrkii vauhdittamaan asevelvollisuuden palauttamista. Pistorius on pyytänyt ministeriötään esittämään malleja uudesta asevelvollisuusjärjestelmästä, jotka olisivat nopeasti käyttöönotettavissa uhkatilanteen niin vaatiessa. Tavoitteena on tehdä esitys ennen vuoden 2025 liittopäivävaaleja. Mallia aiotaan ottaa muun muassa Ruotsista, jossa asevelvollisuus koskee sekä miehiä että naisia. 

Virossa on miesten yleinen asevelvollisuus. Kaikki 18–27-vuotiaat miespuoliset kansalaiset ovat velvollisia suorittamaan asepalveluksen, joka kestää 8–11 kuukautta. Naiset voivat liittyä asevoimiin vapaaehtoisesti. Virossa asevelvollisuutta pidetään tärkeänä osana kansallista puolustusta, erityisesti sen maantieteellisen sijainnin vuoksi.

Latvia luopui yleisestä asevelvollisuudesta vuonna 2007 ja siirtyi täysin ammattiarmeijaan. Vuonna 2022 Latvian hallitus kuitenkin ilmoitti suunnitelmasta palauttaa asteittain asevelvollisuus vastauksena muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Suunnitelman mukaan miesten ja vapaaehtoisten naisten asepalvelus tulisi käyttöön vuoden 2023 alussa, aluksi valikoivana.

Liettua palautti asevelvollisuuden vuonna 2015 Ukrainan kriisin seurauksena. Asevelvollisuus koskee 19–26-vuotiaita miehiä, ja palvelusaika on 9 kuukautta. Käytännössä vain osa ikäluokasta kutsutaan palvelukseen, joten järjestelmä on osittain valikoiva. Naiset voivat liittyä vapaaehtoisesti.

Puola luopui yleisestä asevelvollisuudesta vuonna 2009 ja siirtyi ammattiarmeijaan. Viimeaikaisen geopoliittisen tilanteen vuoksi Puolassa on kuitenkin vahvistettu asevoimia merkittävästi, ja keskustelu asevelvollisuuden palauttamisesta on ollut esillä. Vuonna 2022 Puola perusti "maanpuolustusakatemian", joka tarjoaa vapaaehtoista koulutusta nuorille. Lisäksi Puolassa naiset voivat liittyä asevoimiin vapaaehtoisesti. 

Miten parantaa Ukrainan joukkojen suorituskykyä?

Sotilaskoulutuksen perusasioiden puutteet nousevat esille Ukrainan joukkojen koulutuksessa.

Joukot esim. taisteluosastot/pataljoonat tulisi rotatoida: koulutus-, operaatio- ja palautuminen jaksoissa. Kunkin jakson kesto kokemuksen perusteella 3-6 kk. 

Koulutusjaksolla osaaminen luodaan ja täydennetään uusien oppien ja kokemusten sekä uuden kaluston perusteella ryhmä-, joukkue-, komppania- ja pataljoonatasoilla.

Aselajien kyky yhteisoperaatioihin luodaan johtajien koulutuksessa sekä joukkojen yhteistoimintaharjoituksissa ja -ammunnoissa.

Operaatiojaksolla joukko taistelee täydennettynä henkilöstöllä ja materiaalilla sekä aiempaa paremmilla ja tuoreilla kokemuksilla ja opeilla.

Palautumisjaksolla joukko huolletaan, lepuutetaan, täydennetään ja varustetaan uudella materiaalilla. 

Jokaisella johtamistasoilla tulee käyttää tehtävätaktiikka, jossa komentajat ja päälliköt määrittävät joukon tarkoituksen, halutun loppuasetelman ja tehtävät.

Alemmat johtajat toteuttavat tehtävänsä parhaaksi katsomallaan tavalla koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella.

Näin menestystekijäksi saadaan sodassa tarvittava vihollista nopeampi toiminta aloitteellisuuden ja nopeiden päätösten kautta. Toiminnan perustana on kaikilla tasoilla tehtävän tarkoituksen ymmärtäminen ja haluttuun päämäärään pyrkiminen.

Jatkuva parantaminen tulee liittää jokaisella tasolla niin koulutukseen kuin operaatioihin. Tähän sopii hyvin ”After Action Review” tehtävän jälkeen. Jokaisen joukon johtajan johdolla pohditaan yhdessä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 

- mikä oli tehtävä?

- saavutettiinko tavoite?

- missä onnistuttiin hyvin?

- missä ei onnistuttu ja missä on parannettavaa?

- mitä tehdään seuraavalla kerralla erilailla?

Näin ollaan jokaisen päivän jälkeen vähän parempi kuin eilen ja parempia kuin vihollinen.

Kuuluuko johtamiseen käskeminen – vai onko kyse jostain muusta?

“Johtajan tärkein tehtävä ei ole käskeä, vaan tehdä tarkoitus näkyväksi.”

---

Johtamiseen liittyy usein kysymys: kuuluuko käskeminen hyvään johtamiseen?

Käskyjä tarvitaan, kun tilanne vaatii nopeaa toimintaa eikä ole aikaa keskustelulle. Tilanteissa, joissa ei voida neuvotella tai odottaa omatoimisuutta, käsky on tehokas ja perusteltu väline.

Mutta arkijohtamisessa, pitkäjänteisessä toiminnassa ja motivoituneiden asiantuntijoiden kanssa käskyttäminen harvoin toimii – tai edes tarvitaan.

Palvelusurani aikana – yli 30 vuotta, useilla eri johtamisen tasoilla – minulle on harvoin käsketty asioita. Mitä pidemmälle ura on edennyt, sitä harvinaisemmaksi käskyt ovat käyneet.

Sen sijaan olen saanut:

• toiminnan tarkoituksen (miksi olemme tekemässä tätä?)

• halutun lopputilanteen (mitä on saavutettava?)

Tämän jälkeen olen saanut itse määrittää, miten tehtävä toteutetaan. Tämä ei ole välinpitämättömyyttä – vaan tehtäväjohtamista parhaimmillaan.

Hyvin toimivissa organisaatioissa varaudutaan ennakkoon. Tähän käytetään esimerkiksi:

• mielikuvaharjoittelua

• skenaariotyöskentelyä

• sotapelejä tai rooliharjoituksia

Näissä tunnistetaan:

• todennäköisin vaihtoehto

• paras mahdollinen tilanne

• huonoin vaihtoehto

• pahin mahdollinen tilanne

Jokaiselle vaihtoehdolle laaditaan toimintamalli tai varautumissuunnitelma. Tällöin toimintaa ei tarvitse enää “käskyttää” – se on jo ennalta ajateltu ja valmiiksi sisäistetty.

Jos huomaat, että joudut jatkuvasti käskemään, kannattaa pysähtyä seuraavan kysymyksen äärelle:

Onko organisaatiossani selvää, miksi toimimme – ja mitä haluamme saavuttaa?

Usein jatkuva käskyttäminen viestii siitä, että:

• tarkoitus ei ole kirkas tiimille

• lopputila ei ole yhteisesti ymmärretty

• itsenäinen ajattelu ei ole mahdollista tai toivottua

Kun johtaja keskittyy käskyn sijaan suuntaan, tiimi alkaa toimia oma-aloitteisesti. Tämä lisää:

• vastuullisuutta

• ketteryyttä

• luottamusta

• tuloksia

Sotilasjohtamisen paras käytäntö ei ole autoritäärinen käskytys, vaan selkeä tarkoitus, joustava toimeenpano ja yhteinen päämäärä.

Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta organisaatiosi johtamiseen? Tutustu palvelutarjontaan.

 Ota yhteyttä: hannujhypponen@gmail.com  040 657 3495

Kirjoittaja: Hannu Hyppönen – johtamisvalmentaja, joka uskoo, että johtamisella saadaan aikaan vaikutusta – kun parhaita käytäntöjä sovelletaan oikein.

 Tämä kirjoitus kuuluu blogisarjaan “Sotilasjohtamisen opit siviilijohtamiseen”, jossa pureudutaan siihen, miten käytännön sotilasjohtamisen toimintatapoja voi soveltaa tehokkaasti siviiliorganisaatioissa.

Tutustu myös sarjan muihin osiin:

1. Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?
2. Mitä on sotilasjohtaminen?
3. Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?
4. Tehtäväjohtaminen - miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?
5. Johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa - OODA ja ILOA
6. Miten sotilaita valmennetaan tekemään päätöksiä?
7. Kun kriisi ei mahdu nelikenttään – Näkökulmia skenaariotyön laajentamiseen kriisitilanteissa
8. Lessons from the Field: Working with a Word-Class Military Senior Advisory Team
9. Lessons Learned and Best Practices for Staff Work
10. Missä sotilasjohtaminen toimii - ja missä ei?

Tästä pääset blogisarjan alkuun.

Johtajana kehittymisestä

Perusvaatimus kaikkiin johtajatehtäviin on johtamisen opinnot (tieto) sekä hankittu johtajakokemus (taito) ja osoitettu johtamistaito (vaikutus ja tulos).

Edellinen eli kuitenkaan riitä sillä johtajana tukee kehittyä jatkuvasti.

Usein johtajatehtäviin valitaan henkilö asiantuntijatehtävästä. Tämä ei ole hyvä ratkaisu, koska johtajan tehtävä on johtamisen asiantuntijatehtävä. 

Asiantuntija voi kuitenkin kehittyä johtajaksi itseopiskelun ja johtajaopintojen sekä parhaiten johtajavalmennuksen avulla.

Valmennuksessa tunnistetaan itsearvioinnin, johdettavien, vertaisten ja oman johtajan palautteen avulla henkilön vahvuudet ja kehittymistarpeet johtajana. 

Kehittymistarpeiden perusteella henkilö laatii johtajana kehittymissuunnitelmansa ja esittelee sen heille, joilta sai palautteet. 

Eikä tässä vielä kaikki. Henkilön tulee tietysti toteuttaa suunnitelmaansa ja koota noin 6 kk jälkeen uusi palaute ja todentaa näin kehittämiskohteiden parantuminen ja vahvuuksien ylläpitäminen.

Kun henkilö jatkaa edellä kuvattua johtajana kehittymistään kaikissa tehtävissään - hänestä kehittyy hyvä johtaja - ammattijohtaja.

Tästä pääset blogisarjan alkuun.