Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?

Päätöksenteko ja ihmisten johtaminen eivät ole yksi ja sama asia kaikilla organisaatiotasoilla. Strateginen, operatiivinen ja taktinen taso edellyttävät erilaista ajattelua, toimintaa ja yhteistyötä. Niiden selkeä ymmärtäminen auttaa johtajia toimimaan oikealla tavalla omassa roolissaan – ja rakentamaan toimivan kokonaisuuden muiden kanssa.

Tässä kirjoituksessa avaan jokaisen tason ytimen, keskeiset työkalut ja sen, miltä onnistuminen käytännössä näyttää. Samalla tuon esiin, miksi yhteisöllinen johtaminen ja jaettu päätöksenteko ovat kriittisiä erityisesti nopeasti muuttuvassa maailmassa. Havainnollistan eroja myös sotilas- ja yritysjohtamisen esimerkein.

Kirjoittaja: Eversti evp ja johtamisen valmentaja, erikoistunut siviili- ja sotilasjohtamisen yhdistäviin käytäntöihin.

 

Strateginen taso – Miksi olemme olemassa ja mihin olemme menossa?

Strateginen taso määrittää suunnan. Tällä tasolla tehtävät päätökset koskettavat organisaation tarkoitusta, identiteettiä ja pitkän aikavälin suuntaa. Kyse ei ole päivittäisistä toimista, vaan tulevaisuuden rakentamisesta epävarmuuden keskellä.

Johtamisen ydin:
Strategisella tasolla johtaja toimii suunnannäyttäjänä ja merkityksen rakentajana – mutta ei yksin. Suunta kirkastetaan dialogissa hallituksen, johtoryhmän, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Kulttuuria ei luoda ylhäältä käsin, vaan yhdessä todeksi elämällä. Team of Teams -ajattelun mukaisesti johtaja rakentaa lisäksi jaetun tietoisuuden ja luottamuksen kulttuurin, jotka mahdollistavat päätöksenteon hajauttamisen ilman kaaosta.

Työkaluja ja ajattelumalleja: Systeemiajattelu, SWOT / PESTEL / Porterin viisi voimaa, Scenario-ajattelu, OKR, Balanced Scorecard, Kotter, ADKAR, Arvolupaus, mission johtaminen sekä Jaetun tietoisuuden mallit (shared consciousness).

Onnistuminen näkyy näin: Suunta on selkeä ja ymmärretty kaikilla tasoilla. Päätöksiä tehdään pitkäjänteisesti, vaikka ympäristö muuttuu. Henkilöstö kokee työnsä merkitykselliseksi ja kykenee toimimaan itsenäisesti kokonaisuuden hyväksi.

Yritysesimerkki: Hallitus ja toimitusjohtaja päättävät siirtää painopisteen kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun viiden vuoden tähtäimellä, käynnistää osallistavan strategiakeskustelun koko henkilöstön kanssa ja antaa yksiköille vapauden toteuttaa tavoitteita omilla keinoillaan.

Sotilaallinen esimerkki: Puolustusvoimien komentaja määrittää uuden puolustusstrategian, joka painottaa hybridiuhkien torjuntaa ja kansainvälistä yhteistyötä – ja rakentaa strategian toimeenpanon verkostona, ei käskylistana.

 

Operatiivinen taso – Miten viemme strategian käytäntöön?

Operatiivinen taso rakentaa sillan strategian ja arjen välille. Täällä päätökset koskevat suunnitelmia, resursseja, vastuita ja toimintaa. Tärkeintä ei ole hallinta vaan kyky koordinoida, mahdollistaa ja yhteistoimia yli yksikkörajojen.

Johtamisen ydin:
Operatiivinen johtaja ei vain vie strategiaa käytäntöön – vaan kokoaa yhteen ihmisiä, tiimejä ja näkökulmia. Hän mahdollistaa koordinoidun autonomian, jossa tiimit voivat toimia nopeasti ja itsenäisesti, mutta yhteisen tilannekuvan pohjalta. Tämä edellyttää avoimuutta, jatkuvaa tietovirtaa ja luottamusta.

Työkaluja ja ajattelumalleja: Toimeenpanosuunnitelmat, RACI-matriisi, Projektinhallinta (PRINCE2, Agile, PMBOK), KPI-seuranta, viikkorytmit, Lean / PDCA, OODA, GROW, Riskienhallinta sekä Team of Teams: Liaison officers, yhteiset tilannekatsaukset, tiedon verkostot.

Onnistuminen näkyy näin: Strategia elää arjessa konkreettisina tavoitteina. Resurssit kohdentuvat oikein, tiimit tukevat toisiaan ja rytmi pysyy. Päätöksiä tehdään oikea-aikaisesti ja ketterästi, mutta suuntaa unohtamatta.

Yritysesimerkki: Osastopäällikkö laatii budjetin kansainvälistymiseen ja järjestää viikoittaiset sync-palaverit, joissa eri yksiköt jakavat tietoa, sovittavat toimenpiteet ja korjaavat kurssia nopeasti.

Sotilaallinen esimerkki: Prikaatin komentaja johtaa sotaharjoituksen suunnittelua, johon osallistuvat eri aselajit verkostomaisesti, yhteistä tilannekuvaa hyödyntäen – ei vain omista lähtökohdistaan.

 

Taktinen taso – Mitä tehdään tänään ja miten onnistumme arjessa?

Taktinen taso on arjen toiminnan taso. Tässä tehdään päätöksiä nopeasti ja reagoidaan tilanteisiin. Kyse ei ole pelkästä toimeenpanosta, vaan itseohjautuvista tiimeistä, jotka ratkovat ongelmia, kehittävät omaa toimintaansa ja tekevät päätöksiä kontekstin perusteella.

Johtamisen ydin:
Taktisen tason johtaja ei "johda käskyttämällä", vaan mahdollistaa toimivan vuorovaikutuksen, selkeyden ja reagointikyvyn. Hän tukee tiimin kykyä tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmia – ei yksin, vaan yhdessä. McChrystalin mukaan nopeus ja sopeutumiskyky ovat tärkeämpiä kuin täydellinen tieto.

Työkaluja ja ajattelumalleja: Päivittäisjohtaminen, tiimipalaverit, A3, 5 Why’s, Palautemallit, Työvuorosuunnittelu / tehtävien jako, Visuaalinen seuranta sekä Team of Teams: Empowered teams, nopeat oppimissilmukat, jaettu päätöksenteko.

Onnistuminen näkyy näin:

• Tiimit tietävät mitä tehdä ja miksi – ilman että jokainen asia tarvitsee hyväksyntää.
• Päivittäiset haasteet ratkotaan yhdessä nopeasti.
• Tiimi toimii tehokkaasti ja oppii jatkuvasti.

Yritysesimerkki: Tiiminvetäjä vetää aamupalaverin, jossa tiimi itse tunnistaa esteet, sopii toimenpiteistä ja seuraa tavoitteiden etenemistä visuaalisesti. Palaute on päivittäistä.

Sotilaallinen esimerkki: Joukkueenjohtaja antaa puolustuskäskyn, jonka pohjalta ryhmänjohtajat tekevät ratkaisuja omatoimisesti maastossa – luottaen yhteiseen koulutukseen, tilannekuvaan ja tehtävän tavoitteeseen.

 

Johtaminen on yhteinen tehtävä

Kaikilla tasoilla johtaminen on yhteisöllinen teko. Strategia ei toimi ilman ymmärrystä kentältä. Operatiivinen koordinointi ei onnistu ilman luottamusta ja yhteistyötä. Taktinen toiminta ei voi olla tehokasta ilman valtuutusta ja palautetta. Johtaminen ei ole yksilösuoritus – se on yhteispeliä.

"It takes a network to defeat a network." – Stanley McChrystal

 

Yhteenvetotaulukko

Taso	Päätökset	Johtamisen ydin	Onnistuminen näkyy kun...
Strateginen	Miksi? Suunta, visio, muutos	Merkityksen ja yhteisen tietoisuuden luominen	Suunta ymmärretty, ihmiset sitoutuneita ja aloitteellisia
Operatiivinen	Miten? Prosessit, resurssit	Verkostomainen koordinointi ja rytmi	Toiminta etenee suunnitelman mukaisesti, tieto liikkuu
Taktinen	Mitä? Päivittäinen toiminta	Itseohjautuvuus, nopea päätöksenteko	Tiimit ratkaisevat, oppivat ja tekevät tulosta arjessa

 

Lähteitä ja lisälukemista

• McChrystal, S., Collins, T., Silverman, D., & Fussell, C. (2015). Team of Teams: New Rules of Engagement for a Complex World. Penguin Publishing.
• Kotter, J. (1996). Leading Change. Harvard Business Review Press.
• Hiatt, J. (2006). "ADKAR: A Model for Change in Business, Government and Our Community." (“Hiatt, J. (2006). ADKAR A Model for Change in Business, Government and ...”) Prosci.
• Kaplan, R. S. & Norton, D. P. (1996). The Balanced Scorecard. Harvard Business Review Press.
• Senge, P. (1990). "The Fifth Discipline: The Art and Practice of the Learning Organization." (“Still in search of learning organization? Towards a radical account of ...”)
• Hamel, G. & Zanini, M. (2020). "Humanocracy: Creating Organizations as Amazing as the People Inside Them." (“Humanocracy: Creating Organizations as Amazing as the People Inside ...”)
• Suomen puolustusvoimien johtamisoppeja (mm. Johtajan Käsikirja, Sotilaan Käsikirja)