Sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltaminen - valmennukset

Miksi juuri nyt?

Johtaminen on kovassa paineessa. Organisaatiot kohtaavat jatkuvasti epävarmuutta, nopeita muutoksia ja kriittisiä päätöksiä. Sotilasjohtamisen parhaat käytännöt tarjoavat selkeät ja toimivat työkalut, jotka on testattu äärimmäisissä tilanteissa – ja sovellettavissa suoraan siviiliorganisaatioiden arkeen.

---

Mitä hyötyä saat valmennuksesta?

• Selkeytät päätöksentekoa ja johtamista kaikilla tasoilla
• Vahvistat tiimin toimintakykyä paineen alla
• Tunnistat oman organisaation kriittiset vahvuudet ja riskit
• Opit tehtäväjohtamisen ja tilannejohtamisen mallit käytännössä
• Saat konkreettisia työkaluja, jotka tukevat arjen johtamista

---

Miten valmennus toteutetaan?

Valmennus on vaikuttava ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka sisältää:

• Selkeitä alustuksia, jotka avaavat sotilasjohtamisen periaatteet ymmärrettävästi
• Toiminnallisia harjoituksia, kuten skenaarioita, simulaatioita ja ryhmätehtäviä
• Keskusteluja ja reflektointia, joissa osallistujat soveltavat oppeja omaan työhönsä

Kaikki valmennukset toteutetaan paikan päällä ja räätälöidään ennakkokeskustelun perusteella. Osallistujamäärä on tyypillisesti 10–25 henkilöä.

---

Mitä palveluita tarjoamme?

Sotilasjohtamisen parhaat käytännöt

Palvelu	Hinta
Avausesitys (1,5 h)	690 € + alv
Puolipäivävalmennus (3–4 h)	1190 € + alv
Kokopäivävalmennus (6–7 h)	1790 € + alv

Hintaan sisältyy ennakkokeskustelu, valmistelu ja materiaalit. Matkakulut ja mahdolliset tilakulut ja tarjoilut lisätään laskuun toteutuneen mukaan.

---

Onnettomuus- ja häiriötilanteiden johtaminen

Organisaation toimintakyky punnitaan poikkeustilanteissa. Valmennukset yhdistävät sotilasjohtamisen käytännöt ja siviilikriisijohtamisen työkalut – tavoitteena jäsentää toimintaa, vahvistaa valmiutta ja kehittää päätöksentekoa painetilanteissa.

Palvelu	Hinta
Johdanto kriisijohtamiseen (1,5 h)	690 € + alv
Kriisiharjoitus: pöytäsimulaatio (3–4 h ryhmätehtävä ja purku)	1290 € + alv
Kriisijohtamisen valmennuspäivä (6–7 h, työpajat ja simulaatio)	1890 € + alv

Sisältää asiakaspalaverin, valmistelun, materiaalit. Matkakulut ja mahdolliset tilakulut ja tarjoilut lisätään laskuun toteutuneen mukaan.

---

Varaa valmennus nyt – ja hyödynnä etu!

 -10 % kaikista toteutuksista, kun varaus tehdään ennen 1.8.2025.

---

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous - Toimimme koko Suomessa

Kerro meille, mistä teemoista haluatte lisätietoa – tai varaa suoraan maksuton 15 minuutin kartoituspuhelu.
Valmennus rakentuu juuri teidän tavoitteidenne pohjalta.

Hannu Hyppönen

hannujhypponen@gmail.com

040 675 3495

Suunnitelmat kestävimmiksi oletuksilla, riskeillä ja kriittisillä tietovaatimuksilla

Kolme käytäntöä, jotka tekevät suunnitelmastasi kestävämmän – Oletukset, Riskit ja Kriittiset tietovaatimukset

”Suunnitelmat eivät petä siksi, että ne olisivat huonoja. Ne pettävät, koska oletukset jäävät piiloon, riskeihin ei varauduta ja tieto ei kulje ajoissa.”

Tämä havainto on arkipäivää sotilasjohtamisessa – ja yhä useammin myös yritys- ja kriisijohtamisessa. Kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti, suunnitelmien arvo ei ole niissä itsessään, vaan kyvyssä muuttaa suunnitelmaa ajoissa.

Siksi tässä blogissa esittelen kolme sotilasjohtamisen käytäntöä, jotka auttavat sinua tekemään johtamisesta ketterämpää ja suunnittelusta vahvempaa:

1. Oletusten näkyväksi tekeminen
2. Riskien arviointi päätösten pohjaksi
3. CCIR – kriittiset kysymykset, jotka ohjaavat ajoissa toimintaan

Jokaisen käytännön kohdalla esitän: mitä se tarkoittaa, miten sitä käytetään ja miten voit soveltaa sitä omassa organisaatiossasi.

 

1. Oletukset – näkymättömiä päätöksiä, jotka on pakko tehdä näkyväksi

“Assumptions are not facts; they are what we believe to be true for planning purposes. Good assumptions are explicitly stated, reasonable, and critical to the plan.”
— Joint Planning Publication 5-0, JCS (2020)

Jokainen suunnitelma nojaa johonkin oletukseen. Oletuksia tarvitaan, koska kaikkea ei voi tietää – mutta jos niitä ei tehdä näkyviksi, ne ohjaavat päätöksiä huomaamatta.

Hyvä oletus:

• on kirjattu ja yhteisesti ymmärretty
• vaikuttaa suunnitelman sisältöön tai ajoitukseen
• voidaan vahvistaa tai kumota kriittisen tiedon avulla
• ohjaa siihen, mitä tehdään, jos oletus ei pidä

Sotilasesimerkki:

“Kyläpäällikön tuki jatkuu operaation ajan.”
→ Jos ei jatku, siirrytään vaihtoehtoiseen toimintamalliin tai operaatio keskeytetään.

Siviiliesimerkki:

“Toimittaja pystyy toimittamaan komponentit 3 viikon sisällä.”
→ Jos ei pysty, lanseeraus siirtyy ja otetaan käyttöön varasuunnitelma.

 

2. Riskit – toimintaa ohjaavaa varautumista

“In the planning context, a risk is not just a hazard to avoid, but a factor to weigh. Planners must evaluate both the risks of action and inaction.”
— TRADOC Mad Scientist Blog (2023)

Riski ei ole vain uhka – se on mahdollisuus valmistautua. Sotilasjohtamisessa riskit liittyvät suunnitteluun, päätöksiin ja vaikutuksiin. Niitä ei arvioida vain todennäköisyyden vaan myös toimintakyvyn kautta.

Hyvä riskikäytäntö:

• tekee riskistä nimen, ei vain tunteen
• kytkee riskin päätökseen – mitä tehdään, jos se toteutuu
• ohjaa resurssien varaamista ja vaihtoehtoisen suunnitelman aktivoimista

Sotilasesimerkki:

“Kyberhyökkäys häiritsee komentojärjestelmää 24 h sisällä.”
→ Jos tapahtuu, käytetään hajautettua komentorakennetta ja siirrytään suunnitelmaan B.

Siviiliesimerkki:

“Tuotantokoneisto pysähtyy komponenttipulan vuoksi.”
→ Varaosat on hajautettu, ja asiakasviestintä aktivoidaan välittömästi.

3. Kriittiset kysymykset, joihin vastaus muuttaa suunnitelman

“CCIRs help commanders focus on the information needed to make critical decisions at the right time, by framing it as a question that matters.”
— CCIR Handbook, Joint Chiefs of Staff (2020)

Komentajan kriittiset tietovaatimukset (Commander’s Critical Information Requirements, CCIR) on työkalu, jonka avulla määritellään ennakkoon:

• mitä tietoa varten on oltava valmis päättämään heti
• mitä kysymyksiä varten tiedon pitää kulkea ajoissa
• milloin suunnitelma vaihdetaan, keskeytetään tai käynnistetään uuden suunnitelman laatiminen

Hyvä kriittinen tietovaatimus on kysymysmuotoinen päätöksenteko-ehto:

• “Onko tilanne X toteutunut?” → Jos kyllä, tehdään Y”

Sotilasesimerkki:

“Onko sää estämässä ilmaoperaatiota?”
→ Jos kyllä, aktivoidaan vaihtoehtoinen maa- ja merioperaatiosuunnitelma.

 Siviiliesimerkki:

“Onko kilpailija julkaissut tuotteen ennen meitä?”
→ Jos kyllä, keskeytetään oma kampanja ja siirrytään suunnitelmaan B.

Esimerkki: A–B–C-suunnitelmat yritykselle

Suunnitelma	Oletus	Riski	Kriittinen kysymys
A – Lanseeraus aikataulussa	Toimittaja toimittaa ajoissa	Kilpailija julkaisee ensin	Onko markkinointi valmiina 1.8.?
B – Vaiheistettu julkaisu	Kaikki markkinat eivät ole kypsiä	Komponenttipula	Onko 50 % toimituksista viivästynyt?
C – Valmiuden ylläpito	Odotetaan rahoittajan päätöstä	Asiakkaiden luottamuksen heikkeneminen	Onko asiakaspysyvyys alle 70 %?

 

Taulukko toimii johtamisen tilannekäsikirjana. Jokainen suunnitelma perustuu tiettyihin oletuksiin ja kantaa mukanaan riskejä. Päätöksentekoa ohjataan kriittisillä kysymyksillä – eli tarkoin määritellyillä tiedoilla, joiden saaminen ajoissa käynnistää päätöksen:

• Jos oletus ei pidä, suunnitelmaa ei käynnistetä
• Jos riski toteutuu, varaudutaan siirtymään seuraavaan suunnitelmaan
• Jos kriittinen tieto ylittää raja-arvon, aktivoidaan suunnitelma B tai C

Esimerkkipäätös:
Jos 50 % toimituksista on viivästynyt (→ vastaus kriittiseen kysymykseen suunnitelma B:ssä), yritys keskeyttää täysimittaisen lanseerauksen (A), siirtyy vaiheittaiseen julkaisuun (B) ja viestii asiakkaille ennakoivasti.

Kolme kysymystä johtajalle

Käytäntö	Kysy itseltäsi
Oletus	Mihin suunnitelmani perustuu – ja mitä jos oletus ei pidä?
Riski	Mikä voi mennä pieleen – ja olemmeko valmiita?
Kriittinen tieto	Mikä tieto pitää saada ajoissa, jotta osaan reagoida oikein?

 

Älä johda enää oletusten varassa, riskejä vältellen ja tietoihin reagoiden vasta kun on myöhäistä.

Ota käyttöösi nämä kolme käytäntöä:

• Tee oletuksesi näkyviksi
• Arvioi riskit toimintaa varten, ei raportointia
• Määritä kriittiset tietovaatimukset kysymyksiksi, joihin pitää saada vastaus määritettyyn aikaan mennessä

Kiinnostuitko aiheesta?

Tämä kirjoitus täydentää sarjaa, jossa pureudutaan siihen, miten sotilasjohtamisen parhaita käytäntöjä voi soveltaa muuhun johtamiseen.

Tutustu myös sarjan aiempiin osiin:

1. Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?
2. Mitä on sotilasjohtaminen?
3. Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?
4. Tehtäväjohtaminen - miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?
5. Johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa - OODA ja ILOA
6. Miten sotilaita valmennetaan tekemään päätöksiä?
7. Kun kriisi ei mahdu nelikenttään – Näkökulmia skenaariotyön laajentamiseen kriisitilanteissa
8. Lessons from the Field: Working with a Word-Class Military Senior Advisory Team
9. Lessons Learned and Best Practices for Staff Work
10. Missä sotilasjohtaminen toimii - ja missä ei?

Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta organisaatiosi johtamiseen?
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous kohdennetusta esityksestä tai valmennuksesta – rakennamme sisällön tarpeidenne mukaan. hannujhypponen@gmail.com

Lähteet ja lisälukemista

1. Joint Planning Publication 5-0 (2020) – Oletusten määrittely
    https://irp.fas.org/doddir/dod/jp5_0.pdf
2. CCIR Handbook, Joint Chiefs of Staff (2020) – Kriittisten tietotarpeiden ohjeistus
    https://www.jcs.mil/Portals/36/Documents/Doctrine/fp/ccir_fp4th_ed.pdf
3. TRADOC Mad Scientist Blog (2023) – Riskin rooli suunnittelussa
    https://madsciblog.tradoc.army.mil/441-the-risk-of-success-in-military-planning
4. DSTO Australia (2014) – LARF-malli: Logic, Assumptions, Risks, Facts https://www.dst.defence.gov.au/sites/default/files/publications/documents/DSTO-TR-2840%20PR.pdf 
5. RAND: Decision Making Under Deep Uncertainty – RDM-malli
   https://www.rand.org/global-and-emerging-risks/centers/methods-centers/pardee/dmdu-decision-making-under-deep-uncertainty.html

Voimanlähteen jäljillä – Center of Gravity (CoG) sotilas- ja siviilijohtamisessa

Mitä on operaatiotaito ja voimanlähde?

Operaatiotaito on sodankäynnin taito, joka yhdistää strategian ja taktiikan. Se vastaa kysymykseen: "Miten saavutamme tavoitteen käytettävissä olevilla keinoilla ja suorituskyvyillä?" Operaatiot tarkoittavat joukkojen liikuttamista, keskittämistä ja suorituskykyjen ajoittamista niin, että saavutetaan ratkaiseva yhteisvaikutus – oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.

Yksi operaatiotaidon keskeisimmistä käsitteistä on Center of Gravity (CoG) eli voimanlähde. Se on tekijä, johon oma voitto ja vastustajan tappio perustuu. Jos CoG menetetään, toimija menettää toimintakykynsä tai tavoitteensa.

Voimanlähteen käsitettä voidaan soveltaa myös siviilijohtamiseen – ja siksi sen tulisi olla jokaisen johtajan työkaluvalikoimassa.

Mikä on voiman lähde, Center of Gravity ( CoG?

Eversti (evp) Dale Eikmeier määrittelee CoG:n seuraavasti:

“Center of Gravity is the source of power that provides moral or physical strength, freedom of action, or the will to act.”

Voimanlähde (CoG) ei siis ole vain tärkeä yksikkö tai resurssi – se on toimijan keskeisin kyky tai järjestelmä, joka mahdollistaa tavoitteen saavuttamisen. Ilman sitä ei ole toimintavapautta, vaikuttamista tai kestävää suorituskykyä.

Voimanlähdeanalyysin rakenne

Vaihe	Kuvaus
1. Tavoite (Ends)	Mitä halutaan saavuttaa?
2. Voimanlähde (CoG)	Mikä järjestelmä tai kyky mahdollistaa tavoitteen?
3. Kriittiset kyvyt (CC)	Mitä voimanlähde kykenee tekemään, jotta tavoite saavutetaan?
4. Kriittiset vaatimukset (CR)	Mitä voimanlähde tarvitsee toimiakseen (resurssit, tuki, olosuhteet)?
5. Kriittiset heikkoudet (CV)	Mitkä vaatimuksista ovat haavoittuvia tai rajallisesti käytettävissä?

 

Eikmeierin tarkistusmenettely voimanlähteen varmistamiseksi

1. Onko se kriittinen tavoitteen saavuttamiseksi?
2. Onko se keskeinen lähde vaikuttavalle toiminnalle?
3. Onko se uniikki ja erottuva – ei vain tukifunktio tai resurssi?

Jos vastaus kaikkiin on kyllä, kyseessä on todennäköisesti aito voimanlähde.

 Sotilasesimerkki – pelkistetty voimanlähdeanalyysi ja tarkistus

Tavoite	Torjua vihollisen hyökkäys
Ehdotettu voimalähde	Hyvin koulutetut ja liikkuvat alueelliset joukot, joilla on tarvittavat suorituskyvyt
Kyvyt	Panssarintorjunta ja -miinoitteet sekä epäsuoratuli, alueen tuntemus
Vaatimukset	Riittävä koulutus, viestiyhteydet, paikallistuntemus, logistiikka
Haavoittuvuudet	Ampumatarvikkeiden täydennykset, elektroninen häirintä, huoltoyhteydet
Tarkistusmenettely	Kyllä kaikkiin → kyseessä on selkeä CoG

 

Siviiliesimerkki 1 – Teknologiayritys - pelkistetty voimanlähdeanalyysi ja tarkistus

Tavoite	Säilyttää markkinajohtajuus pilvipohjaisessa ohjelmistossa
Ehdotettu voimanlähde	Tuotekehitysyksikkö, joka tuottaa jatkuvasti asiakaslähtöisiä innovaatioita
Kyvyt	Nopeus, asiakastarpeiden ennakointi, skaalautuva teknologia
Vaatimukset	Avainhenkilöstö, data, investoinnit, ketterä kulttuuri
Haavoittuvuudet	Avainhenkilöiden lähteminen, rahoituksen väheneminen
Tarkistusmenettely	Kyllä kaikkiin → kyseessä on toiminnan ydinkyvykkyys

 

Siviiliesimerkki 2 – Koulutuspalveluja tarjoava kunta - pelkistetty voimanlähdeanalyysi ja tarkistus

Tavoite	Taata laadukas perusopetus kaikille alueen oppilaille
Ehdotettu voimanlähde	Pätevä, sitoutunut ja pysyvä opettajakunta
Kyvyt	Oppilasryhmien hallinta, opetussuunnitelman toteutus, yhteisöllisyys
Vaatimukset	Resurssit, työhyvinvointi, kelpoisuus, johtaminen
Haavoittuvuudet	Opettajapula, vaihtuvuus, työuupumus, sijaisjärjestelyt
Tarkistusmenettely	Kyllä kaikkiin → ilman opettajia tavoite jää täysin saavuttamatta

 

Mitä tehdään voimanlähteen (CoG) tunnistamisen jälkeen?

Voimanlähteen tunnistaminen on vasta lähtökohta. Suunnittelu jatkuu sen tukemiseen, hyödyntämiseen ja suojaamiseen liittyvillä toimenpiteillä.

Kun voimanlähde on määritetty ja sen kriittiset kyvyt (CC) ymmärretty, seuraavaksi:

1. Hankitaan ja kehitetään kyvyt – esimerkiksi investoimalla osaamiseen tai teknologiaan.
2. Varmistetaan vaatimusten täyttyminen – huolehditaan siitä, että kaikki tarvittavat resurssit ja olosuhteet (CR) ovat käytettävissä.
3. Suojataan haavoittuvuudet – tunnistetaan ja rakennetaan varajärjestelmät, hajautus tai ennakoivat ratkaisut.
4. Puretaan analyysi käytäntöön – kriittiset vaatimukset ja haavoittuvuudet muunnetaan konkreettisiksi:
• Tehtäviksi, tavoitteiksi, ratkaiseviksi tapahtumiksi tai operaatiolinjoiksi (Lines of Effort).

Näin voimanlähde muuttuu strategisesta ymmärryksestä operatiiviseksi suunnitelmaksi ja käytännön tekemiseksi.

Voimanlähde on hyödyllinen työkalu, mutta ei yksin riitä ymmärtämään tai ratkaisemaan monimutkaisia operatiivisia tilanteita. Sitä täydentävät laajemmat viitekehykset ja operatiivisen suunnittelun prosessit (PMESII-PT ja DIMEFIL), jotka jäsentävät toimintaympäristöä ja vaikutuskeinoja. Operatiivinen suunnittelu on kokonaisuus – ja se alkaa ongelman ja voimanlähteen määrittelystä.

Eikmeierin mukaan operatiivinen suunnittelu ei ala omista toimenpiteistä, vaan vihollisen (tai kilpailijan) voimanlähteen ja toimintaympäristön ongelman tunnistamisesta:

“Operational planning begins with a problem statement and identification of the adversary's Center of Gravity. From there, planners determine the friendly Center of Gravity and develop the campaign or operation to defeat the enemy’s CoG and protect their own.”

Siviilikontekstissa tämä tarkoittaa esimerkiksi:

1. Kilpailijan keskeisen kyvykkyyden tunnistamista
2. Oman organisaation voimanlahteen suojaamista ja vahvistamista
3. Toimintasuunnitelmaa, joka tuottaa vaikutusta oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Mitä johtajan on hyvä muistaa voimanlähdeajattelusta?

• Voimanlähde ei ole vain tärkeä resurssi – se on ratkaiseva voimanlähde
• Ilman voimanlähteen tunnistamista suunnittelu perustuu oletuksiin, ei ymmärrykseen
• Voimalähdeanalyysi auttaa priorisoimaan, suojaamaan ja vaikuttamaan vaikuttavasti
• Voimanlähde muuttuu ajan ja tilanteen mukaan – sen tunnistaminen ei ole kertaluonteista

Kolme kysymystä jokaiselle johtajalle

1. Mikä on yksikköni tai tiimini ratkaiseva voimanlähde juuri nyt?
2. Mihin se perustuu – ja mikä sitä uhkaa?
3. Miten olen varautunut siihen, että menetän sen hetkellisesti tai pysyvästi?

Kiinnostuitko aiheesta?

Tämä kirjoitus täydentää sarjaa, jossa pureudutaan siihen, miten sotilasjohtamisen parhaita käytäntöjä voi soveltaa muuhun johtamiseen.

Tutustu myös sarjan aiempiin osiin:

1. Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?
2. Mitä on sotilasjohtaminen?
3. Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?
4. Tehtäväjohtaminen - miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?
5. Johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa - OODA ja ILOA
6. Miten sotilaita valmennetaan tekemään päätöksiä?
7. Kun kriisi ei mahdu nelikenttään – Näkökulmia skenaariotyön laajentamiseen kriisitilanteissa
8. Lessons from the Field: Working with a Word-Class Military Senior Advisory Team
9. Lessons Learned and Best Practices for Staff Work
10. Missä sotilasjohtaminen toimii - ja missä ei?

Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta organisaatiosi johtamiseen?
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous kohdennetusta esityksestä tai valmennuksesta – rakennamme sisällön tarpeidenne mukaan. hannujhypponen@gmail.com

Lähteet ja lukuvinkkejä

• YouTube – Dale Eikmeier: Identifying the Center of Gravity
• YouTube – Dale Eikmeier: Critical Capabilities, Requirements and Vulnerabilities

• Eikmeier, D. Center of Gravity: Still Relevant After All These Years
  Army University Press PDF
• Clausewitz, C. On War
  PDF
• US Army: ADP 3-0: Operations (2022)
  ADP 3-0 - kirjastolinkki
• Joint Publication 5-0: Joint Planning (2020)
  FAS PDF
• Strange, J. (1996): Centers of Gravity and Critical Vulnerabilities
  NDU PDF

Intuitio johtamisessa: taskulampulla eteen vai pimeys taakse?

Johdanto

Kriittisessä tilanteessa päätöksiä ei aina ehdi perustella. Sotilas saattaa päättää ja komentaa sekunnin murto-osassa, yritysjohtaja tehdä valinnan asiakkaan tai työntekijän hyväksi ilman täydellistä tietoa. Molemmat voivat toimia saman ilmiön  intuitioon perusteella. Mutta mitä intuitiivinen päätöksenteko oikeastaan on? Missä tilanteissa se toimii ja missä ei? Mitä siviilijohtaja ja sotilasjohtaja voivat oppia intuitiosta toisiltaan?

Tämä kirjoitus vertailee intuitiivisen päätöksenteon soveltamista sotilas- ja siviilikontekstissa. Mukana on niin Daniel Kahnemanin, Gary Kleinin kuin Malcolm Gladwellin näkemyksiä sekä käytännön esimerkkejä.

Mitä intuitiivinen päätöksenteko on?

Intuitiivinen päätöksenteko tarkoittaa kykyä tehdä päätös nopeasti, ilman tietoista päättelyä – vaiston, kokemuksen ja tilanteen tunnistamisen pohjalta. Se on hiljaista tietoa, joka aktivoituu ilman, että osaamme selittää, miksi valitsimme tietyllä tavalla. Daniel Kahneman kutsui tätä System 1 -ajatteluksi: nopeaa, vaivatonta ja usein tehokasta (Kahneman, 2011).

Gary Klein puolestaan osoitti, että kokeneet asiantuntijat eivät tee päätöksiä vertailemalla vaihtoehtoja – he tunnistavat tilanteen ja reagoivat kokemuksen muovaamalla mallilla. Tätä kutsutaan recognition-primed decision making (RPD) -malliksi (Klein, 1998). Klein tiivistää sen näin:

“They didn’t compare options. They just saw what to do.”
— Gary Klein, Sources of Power (1998)

Miksi intuitio toimii – ja milloin ei?

Intuitio toimii erityisen hyvin, kun:

• Päätös pitää tehdä nopeasti
• Tilanne on tuttu tai toistuva
• Päätöksentekijällä on runsaasti kokemusta
• Tietoa ei ole täysin saatavilla, mutta keho ja mieli tunnistavat kaavan

Mutta se ei ole erehtymätön. Intuitio voi altistua vinoumille, kuten yli-itseluottamukselle, tunteiden vääristymälle tai väärälle kokemusperustalle. Daniel Kahneman muistuttaa:

“Intuitive judgments can be marvelous – and they can be disastrously wrong.”
— Daniel Kahneman, Thinking, Fast and Slow (2011)

Sotilaskonteksti: Intuitio taistelukentällä

Sotilasjohtajalle intuitio on elinehto. Taistelutilanteessa ei ole aikaa analysoida – täytyy toimia nyt. Tässä ympäristössä toistuvat harjoitteet, rutiinit, simulaatiot ja kokemukset rakentavat niin sanottua trained intuitionia. Tämä ei ole sattumaa vaan systemaattisesti kehitetty kyky reagoida oikein tutussa tilanteessa.

Sotilaskoulutuksessa intuitiota tukemaan käytetään muun muassa:

• Toistoharjoittelua – (Drill training / practice) – jossa samaa taitoa harjoitellaan useita kertoja, jotta oppiminen automatisoituu ja jää ”lihasmuistiin”.
• Tehtäväjohtamista (Mission command) – jossa päätösvastuuta delegoidaan päämäärän ja tehtävän perusteella mahdollisimman alas. Näin päätöksentekoon saadaan nopeutta ja ketteryyttä.
• Nopeaa tilanteenarviointia - OODA-loop (Observe – Orient – Decide – Act) – tukemaan nopeaa tilanteen arviointia, joka luo perustaa intuitiiviselle päätöksenteolle.
• Stressiharjoittelu – päätöksenteko kuormitettuna – harjaantuminen päätösten tekemiseen paineen alaisena ja väsyneenä.

Case-esimerkki (taistelu): Komppanianpäällikkö havaitsee vihollisen liikkeen sivustassa. Hänen koulutuksensa ja aiempi kokemus vastaavasta tilanteesta aktivoivat nopeasti muistijäljen. Hän ei jää pohtimaan – hän antaa käskyt joukkueen johtajille: ”A jatka, B tue, C tuhoa”. Kyseessä ei ole impulsiivisuus, vaan intuitiivinen toiminta koulutukseen, harjoitteluun ja  kokemukseen perustuen.

Siviilikonteksti: Intuitio johdon työkaluna

Siviilijohtajalla intuitio näyttäytyy usein "vatsan tunteena" tai "hiljaisena tietona", jonka pohjalta tehdään päätöksiä henkilöstöstä, asiakkaista, suunnasta tai kriisitilanteista. Nopeasti muuttuvassa maailmassa intuitiosta on tullut strateginen voimavara: se auttaa navigoimaan epävarmuudessa silloin, kun data ei vielä kerro kaikkea.

Hyvin toimiva johtaja yhdistää intuition ja analyysin. Hän tietää, milloin voi luottaa kokemukseen – ja milloin ottaa aikaa ja kysyä lisää.

Case-esimerkki (liike-elämä): Markkinointijohtaja saa sähköpostin tärkeältä asiakkaalta. Viestin sävy ei ole vihamielinen, mutta kokeneen johtajan ”tunne” sanoo, että jotain on pielessä. Hän soittaa asiakkaalle heti ja saa selville, että kilpailija on tehnyt tarjouksen. Intuitiivinen toiminta säästää asiakkuuden.

Sotilas vs. siviili – yhtäläisyyksiä ja eroja

Ulottuvuus	Sotilaskonteksti	Siviilikonteksti
Mitä	Tilannetunnistukseen perustuva toiminta ilman analyysia	Hiljainen, kokemukseen pohjautuva päätös
Miksi	Reagointinopeus elintärkeää	Aika ja informaatio rajallisia
Missä	Taistelukenttä, komentopaikka, esikunta	Johtaminen, asiakastyö, viestintä, onnettomuus tai häiriötilanne
Milloin	Äkillisessä muutoksessa, paineessa	Epävarma, tunteikas tai kiireellinen tilanne
Miten	Harjoittelu, rutiinit, stressinkestävyys, tehtäväjohtaminen	Reflektio, kokemus, tilannetaju
Kuka	Komentajat, sotilaat, operaattorit	Esihenkilöt, asiantuntijat, päätöksentekijät

Kun intuitio pettää

Intuitio ei toimi hyvin, jos:

• Tilanne on täysin uusi eikä ole kokemuspohjaa
• Päätös vaatii tarkkaa analyysiä ja useita näkökulmia
• Päätöksentekijä on väsynyt, stressaantunut tai tunnekuohussa
• Vinoumat (esim. suosikkihenkilön suosiminen) ohjaavat huomaamatta päätöstä

“Intuition is like a flashlight – useful in the dark, but don’t forget it can miss what’s behind you.”
— Joseph Mikels, psykologian professori (Time Magazine, 2023)

Johtoryhmän vinkit: Miten kehittää ja hyödyntää intuitiota?

1. Kehitä kokemusta: Osallistu systemaattisesti kriisitilanteiden harjoituksiin ja jälkianalyyseihin.
2. Tee näkyväksi: Dokumentoi, milloin päätös perustui intuitioon – opi jälkikäteen.
3. Yhdistä data ja vaisto: Käytä dataa, mutta kuuntele myös kehon ja mielen hiljaista signaalia.
4. Haasta ajattelu: Kysy tiimiltä: ”Mihin tämä päätös perustuu – tietoon vai kokemukseen?”
5. Harjoittele päätöksentekoa paineessa: Simulaatiot, pöytäpelit, case-harjoitukset, roolipelit.

 Johtopäätös: Intuitio on taito, ei taika

Sekä sotilas- että siviilijohtamisessa intuitio voi olla voimakas apuväline – tai vaarallinen ansa. Taito erottaa tilanteet, joissa intuitio toimii, ja ne, joissa tarvitaan rationaalista analyysiä, on keskeinen osa johtajuuden kehittymistä.

Sotilasjohtaja voi opettaa siviilijohtajalle, miten systemaattisesti kehittää intuitiota harjoittelemalla toistuvia tilanteita ja rakentamalla kokemuspohjaa. Siviilijohtaja taas voi tarjota näkökulmia, joissa intuitiota yhdistetään strategiaan, viestintään ja kulttuuriseen ymmärrykseen.

Hyvä päätös ei aina tunnu oikealta – mutta hyvä johtaja tietää, milloin voi luottaa tunteeseen.

Taskulampulla eteenpäin – tietäen, mitä jää taakse pimentoon.

Kiinnostuitko aiheesta?

Tämä kirjoitus täydentää sarjaa, jossa pureudutaan siihen, miten sotilasjohtamisen parhaita käytäntöjä voi soveltaa muuhun johtamiseen.

Tutustu myös sarjan aiempiin osiin:

1. Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?
2. Mitä on sotilasjohtaminen?
3. Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?
4. Tehtäväjohtaminen - miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?
5. Johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa - OODA ja ILOA
6. Miten sotilaita valmennetaan tekemään päätöksiä?
7. Kun kriisi ei mahdu nelikenttään – Näkökulmia skenaariotyön laajentamiseen kriisitilanteissa
8. Lessons from the Field: Working with a Word-Class Military Senior Advisory Team
9. Lessons Learned and Best Practices for Staff Work
10. Missä sotilasjohtaminen toimii - ja missä ei?

Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta organisaatiosi johtamiseen?
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous kohdennetusta esityksestä tai valmennuksesta – rakennamme sisällön tarpeidenne mukaan. hannujhypponen@gmail.com

Lähteitä ja lukuvinkkejä

1. Thinking Fast and Slow | Daniel Kahneman. https://www.youtube.com/watch?v=gmjgZF2HEwI
2. Scientific American (2018): Can We Rely on Our Intuition? https://www.scientificamerican.com/article/can-we-rely-on-our-intuition/
3. A Mission Command Meditation: Building Intelligence Intuition By LTC Matthew Fontaine. https://www.lineofdeparture.army.mil/Journals/Military-Intelligence/MIPB-January-June-2024/Building-Intelligence-Intuition/
4. Gary Klein – Sources of Power: How People Make Decisions (1998)
   PDF-versio luettava online: Sources of Power (ayanetwork.com)
5. Time Magazine – The Science of Intuition—and How to Tune Into Your Own (Apr 23, 2024)
   Artikkeli: The Science of Intuition (time.com)
6. Marine Corps Gazette – Cultivating Intuitive Decision Making (1999)
   Col. Charles Krulakin artikkeli (sotilaskonteksti) (cfc.forces.gc.ca)
7. Army Intelligence Journal (2024) – Building Intelligence Intuition. https://www.lineofdeparture.army.mil/Journals/Military-Intelligence/MIPB-January-June-2024/Building-Intelligence-Intuition/
8. Scientific American (2018) – Can We Rely on Our Intuition?
   Analyysi intuition vahvuuksista ja heikkouksista (time.com)
9. Janice Molloy. The Power and Peril of “Thinking Without Thinking” https://thesystemsthinker.com/the-power-and-peril-of-thinking-without-thinking/
10. Jennifer S. Lerner, Ye Li, Piercarlo Valdesolo, and Karim S. Kassam. 2014. https://scholar.harvard.edu/files/jenniferlerner/files/emotion_and_decision_making.pdf

Sotilasoperaatioiden yleiset periaatteet – 12 oppia sovellettavaksi

Johdanto

Miltä kuulostaa tilanne, jossa tiimilläsi on viikko aikaa toteuttaa kriittinen palvelulanseeraus – ja resurssit ovat niukat? Painetta, epävarmuutta ja eriäviä näkemyksiä. Juuri tällaisessa tilanteessa toimivat samat periaatteet, joilla operoidaan taistelussa.

Sodankäynnin yleiset periaatteet tiivistävät onnistuneiden sotilasoperaatioiden ominaisuudet. Kokosin sodankäynnin 12 yleistä periaatetta, jotka sisältyvät myös sotilaiden koulutukseen. Etsin periaatteita selventävät lainaukset ja lisäsin oman kokemukseni perusteella pelkistykset suomalaisesta operaatiotaidosta ja taktiikasta. Näin periaatteet tarjoavat johtajille selkeitä työkaluja toimintaan, kun aika on rajallinen ja päätöksiä joudutaan tekemään vajaillakin tiedoilla. 

1. Tavoite (Objective) – mihin olemme oikeasti menossa?

Jokainen operaatio tarvitsee selkeän, saavutettavan ja yhteisesti ymmärretyn päämäärän. Ilman päämäärää toimet sirpaloituvat.

“The first essential in war is the determination of its objective.” – Gen. William E. DePuy

“Tavoite aina kirkkaana mielessä”

Sovellus: Kun tiimi aloittaa projektin, selkeä tavoite ei ole “onnistunut lanseeraus” vaan esimerkiksi: “10 000 uutta käyttäjää kolmessa kuukaudessa”. Tämä auttaa fokusoimaan myös päätökset ja prioriteetit.

 

2. Hyökkäys (Offensive) – ota ohjat, älä jää odottamaan

Aloitteellisuus on avainasemassa niin sodassa kuin markkinoissa. Reaktiivisuus johtaa siihen, että vastustaja ehtii ensin.

“Offense must be our dominant trait.” – Gen. George S. Patton

”Jos et tiedä mitä teet, hyökkää”.

Sovellus: Älä jää odottamaan kilpailijan kampanjaa. Tee pilottijulkaisu, testaa ideasi ja ota markkinajohtajuus aloitteellisuudella.

 

3. Painopiste (Mass) – resurssien pääosa ratkaisevaan paikkaan

Voimaa ei kannata jakaa tasaisesti. Ratkaiseva hetki vaatii ratkaisukeskeisen panostuksen.

“Concentrate superiority at the decisive point.” – J.F.C. Fuller

“Tasajako ei ole taktiikkaa. Muodosta painopiste ja sivusuunta – varaa reservi menestyksen hyödyntämiseen ja ennalta arvioimattomaan reagoimiseen.

Sovellus: Suuntaa tärkeimmät resurssit, kuten budjetti ja henkilöstö, olennaiseen hankkeeseen. Älä hajauta huomiota vähemmän vaikuttaviin tehtäviin.

 

4. Voimavarojen taloudellisuus (Economy of Force) – minimoi toissijaiset ponnistelut

Kaikkea ei tarvitse tehdä täydellä teholla. Viisas johtaja erottaa olennaisen toissijaisesta.

“Use forces efficiently; don’t waste effort on losing campaigns.” – Gen. William E. DePuy

”Mitoita tehtävä siten ,että se on mahdollista saavuttaa”

Sovellus: Ohjaa pieni ylläpitotiimi hoitamaan perustekemistä, jotta ydinjoukko voi keskittyä kasvun rakentamiseen.

 

5. Liike (Maneuver) – siirry, sopeudu, ohita

Nopea liike voi murtaa staattisen vastuksen. Se tuo etumatkaa ja häiritsee kilpailijaa.

“Speed and boldness are inseparable.” – Gen. George S. Patton

“Tuli, liike ja suoja” – näin toimii taistelija ja panssarivaunu.

Sovellus: Siirry nopeasti tekoälyyn, uusiin jakelukanaviin, asiakassegmentteihin tai viestintätapoihin. Odottelu on usein suurin riski.

 

6. Johtamisen yhtenäisyys (Unity of Command) – yksi johtaja, yksi suunta

Selkeä johtajuus vähentää kitkaa ja nopeuttaa päätöksentekoa. Liiallinen osallistaminen voi hidastaa.

“For every objective, ensure unity of effort under one commander.” – USMC Doctrine / Gen. Schwarzkopf

”Tunne komentajan tahto kaksi tasoa omaa ylempänä”

Sovellus: Suuressa kehitysprojektissa on hyvä olla yksi vastuullinen johtaja, joka vastaa kokonaisuudesta, vaikka eri tiimit hoitavatkin omat osuutensa.

 

7. Turvallisuus (Security) – suojaa kriittiset resurssit

Voiton hetkellä unohtuu usein haavoittuvuus. Tärkeintä kannattaa varjella myös silloin, kun näyttää hyvältä.

“Protect your flank; it’s where mistakes happen.” – Gen. William E. DePuy

“Rohkeus ei ole uhkarohkeutta - ota vain harkittuja riskejä”

Sovellus: Suojaa tiedot, suunnitelmat ja kumppanuudet teknisesti ja sopimuksellisesti – erityisesti muutoksen tai lanseerauksen aikana. Kaikki muu voi olla kunnossa, mutta tietovuoto voi kaataa koko yrityksen.

 

8. Yllätys (Suprise) – vaikuta odottamattomalla

Yllätys voi horjuttaa kilpailijaa tai tuoda uutta intoa tiimille. Se ei vaadi aggressiota, vaan oikeaa ajoitusta.

“Strike when they least expect it.” – Gen. George S. Patton

”Yllätä ajassa, paikassa ja tavalla”

Sovellus: Julkaise asiakasetu tai tuoteominaisuus etuajassa. Odottamaton etu jää mieleen ja erottuu.

 

9. Yksinkertaisuus (Simplicity) – vain yksinkertainen toimii

Kompleksisuus on tehokkuuden vihollinen. Selkeys mahdollistaa toiminnan paineen alla.

“Plan simply—complexity breeds confusion.” – Gen. William E. DePuy

“Pitää käydä pirun monta sotakoulua, että osaa tehdä yksinkertaisia päätöksiä” - Kenraaliluutnantti Aksel Airo.

Sovellus: Käytä yksisivuisia muistioita ja tarkistuslistoja tiimeissä, joissa aika on kortilla. Vähemmän sanoja, enemmän ymmärrystä.

 

10. Taistelutahto (Morale) – tahto ratkaisee

Taistelutahto on sotilaan tai sotilasyksikön halukkuus ja päätös taistella, toimia tai jatkaa sinnikkäästi tarpeen mukaan.

"Will fight" is the single most important factor in war. Will to fight helps determine whether a military unit stays in the fight and how well it fights. 

“Tahto voittaa miekan”

Sovellus: Tiimi, joka tietää päämäärän (miksi?), tavoitteen (minne?) ja onnistumisen kriteerit (miten?) sitoutuu tehtävään.

 

11. Aloite (Initiative) – ole aloitteellinen

Aloite tai aloitekyky viittaa aloitteen haltuunottoon, säilyttämiseen ja hyödyntämiseen.

“A good plan violently executed now is better than a perfect plan executed next week." - General George S. Patton

"Jos et tiedä mitä tehdä... Hyökkää! Jos et tiedä miten... Koukaten! Jos et tiedä mistä... Vasemmalta!" – Jääkäreille opetettua.

Sovellus: Anna tiimille suunta ja valtuuta toimimaan niin aloitteellisuus kehittyy itsestään.

 

12. Kitka (Friction) – et voi hallita epävarmuutta, mutta varautua voit

Sodan sumu tai sodan usva (fog of war) tarkoittaa sodankäynnissä, jossa on epävarmuutta ja uusia vaikeuksia saattaa esiintyä.

“War is the realm of uncertainty; three quarters of the factors on which action in war is based are wrapped in a fog of greater or lesser uncertainty.”

”Hyväkin suunnitelma murtuu taistelukosketuksessa”

Sovellus: Suunnitelman lisäksi tulee olla varasuunnitelma ja resurssit sen toteuttamiseksi.

 

Yhteenveto: Periaatteet, jotka kestävät paineessa

Periaate	Siviilikäytön ydinajatus
1. Tavoite	Tarkenna päämäärä ja kommunikoi se selkeästi
2. Hyökkäys	Ole aloitteellinen, älä odota
3. Painopiste	Keskitä resurssit ratkaisevaan kohtaan
4. Taloudellisuus	Minimoi panostus toissijaisiin tehtäviin
5. Liike	Liiku ketterästi ja sopeudu nopeasti
6. Yhtenäisyys	Kuvaa päämäärä ja nimeä yksi johtaja per tavoite
7. Turvallisuus	Suojaa data, osaaminen ja suunnitelmat
8. Yllätys	Yllätä markkina tai kilpailijat – ajalla, paikalla ja tavalla
9. Yksinkertaisuus	Tee suunnitelmista selkeitä, helposti ymmärrettäviä ja toteutettavia
10. Taistelutahto	Tuo näkyväksi miksi, minne ja miten?
11. Aloite	Anna valtuuksia, jotta aloitteellisuus syntyy
12. Kitka	Varaudu epävarmuuteen ja tee vaihtoehtoinen suunnitelma

 

Nämä 12 periaatetta on kehitetty tilanteisiin, joissa halutaan varmistaa onnistuminen paineessa ja epäselvissä tilanteissa. Kun suunta on kirkas, vastuut selkeät ja tekeminen rytmitetty, tiimit kykenevät toimimaan tehokkaasti myös epävarmuuden keskellä.

Mihin operaatioiden johtamisen yleiset periaatteet eivät sellaisenaan sovellu?

Miltä nämä periaatteet näyttävät sinun organisaatiossasi? Mitä toteutat jo nyt – ja missä olisi kehittämisen paikka? Kommentoi, jaa tai ota yhteyttä.

Kiinnostuitko aiheesta?

Tämä kirjoitus täydentää sarjaa, jossa pureudutaan siihen, miten sotilasjohtamisen parhaita käytäntöjä voi soveltaa muuhun johtamiseen.

Tutustu myös sarjan aiempiin osiin:

1. Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?
2. Mitä on sotilasjohtaminen?
3. Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?
4. Tehtäväjohtaminen - miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?
5. Johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa - OODA ja ILOA
6. Miten sotilaita valmennetaan tekemään päätöksiä?
7. Kun kriisi ei mahdu nelikenttään – Näkökulmia skenaariotyön laajentamiseen kriisitilanteissa
8. Lessons from the Field: Working with a Word-Class Military Senior Advisory Team
9. Lessons Learned and Best Practices for Staff Work
10. Missä sotilasjohtaminen toimii - ja missä ei?

Bonus: Sotateorioiden soveltaminen liiketoimintaan ja sen johtamiseen 

Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta organisaatiosi johtamiseen?
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous kohdennetusta esityksestä tai valmennuksesta – rakennamme sisällön tarpeidenne mukaan. hannujhypponen@gmail.com

Lähteet ja lukuvinkit

1. U.S. Army Field Manual FM 3-0: Operations
   https://cyberwar.nl/d/20171005_US-Army-Field-Manual-FM-3-0-Operations.pdf
2. Selected Papers of General William E. DePuy
   https://www.tradoc.army.mil/wp-content/uploads/2020/10/Selected-Papers-of-General-William-Depuy.pdf
3. War As I Knew It, Gen. George S. Patton
   https://cdn.bookey.app/files/pdf/book/en/war-as-i-knew-it.pdf
4. The Foundations of the Science of War, J.F.C. Fuller
   https://www.armyupress.army.mil/Portals/7/combat-studies-institute/csi-books/Foundationsof-Science-of-War.pdf
5. It Doesn’t Take a Hero, Gen. H. Norman Schwarzkopf
   https://en.wikipedia.org/wiki/Norman_Schwarzkopf_Jr.
6. Understanding the "Will to Fight" https://www.rand.org/ard/projects/will-to-fight.html
7. Markku Palokangas (toim.): Sodan usvaa: sodankäynti muutoksessa. Maanpuolustuskorkeakoulu, 2022.
8. Michael W. Schneider, Initiative as a Measure of Battle Command Effectiveness A Monograph by Major Michael W. Schneider Field Artillery https://apps.dtic.mil/sti/tr/pdf/ADA288954.pdf
9. Major David W. Burwell U.S. Army. Morale as a Principle of War. School of Advanced Military Studies United States Army Command and General Staff College Fort Leavenworth, Kansas.
10. Operaatiotaidon ja taktiikan opit Kadettikoulu, Taistelukoulu ja Sotakorkeakoulu mm. https://mpkk.libguides.com/taktiikka ja https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/178103/Operaatiotaito_Rekkedal%20et%20al._2013_verkkoversio.pdf?sequence=4&isAllowed=y