torstai 3. marraskuuta 2016

Mitä on sotilasjohtaminen?

Kysymys, johon olen usein päässyt vastaamaan. 

Usein on helpompi aloittaa ja vastata siihen, mitä sotilasjohtaminen ei ole? Sotilasjohtaminen ei ole käskemistä, käskyttämistä, auktoritääristä johtamista, jota kuvataan elokuvissa, kirjoissa ja mielikuvissa, jotka ovat syntyneet sotilasryhmän jäsenenä varusmiespalveluksen aikana useita kymmeniä vuosia sitten.

Puolustusvoimien johtajaopetus perustuu syväjohtamisen teoriaan ja malliin. Syväjohtaminen on oppimisohjelma, joka auttaa esimiehiä ottamaan käyttöön ja kehittämään sitä potentiaali, jota heissä on. Syväjohtaminen on kokoelma erinomaisen johtamisen periaatteista ja se korostaa ihmisten johtamista asioiden johtamisen sijaan. Syväjohtamisen kulmakivet ovat innostus, luottamus, oppiminen ja arvostus. Pelkistettynä: ILOA. Miten johtamismalli toimii käytännössä, tässä siitä yksi esimerkki

Vuodesta 1998 alkaen puolustusvoimien johtamismallia on koulutettu yli 110 000 varusmiesjohtajalle. Johtamisohjelma koulutetaan vuosittain yli 6 000 varusmiehelle, 30 opintopisteen, eli noin 800 tunnin, laajuisina opintoina. Voidaankin sanoa, että lähes jokaisella työpaikalla on vähintään yksi tämän johtajakoulutuksen perusteet saanut henkilö.

Upseerit perehtyvät sotilasjohtamiseen syvällisesti sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnossa ja erityisesti yleisesikuntaupseerin tutkinnossa. Tutkintojen opintoja täydentävät tehtäväkohtainen täydennyskoulutus kuten toimiapäällikkökurssi, ylemmän päällystön kurssi, valtakunnallinen maanpuolustuskurssi ja ylemmän johdon kurssi. Käytännön johtamiskokemus hankitaan harjaantumalla nousujohteisesti normaali- ja poikkeusolojen johtajatehtävissä sekä palvelemalla kansainvälisissä harjoituksissa ja operaatioissa.

Puolustusvoimissa on strategista johtamista, operatiivista ja taktista johtamista, tavoitejohtamista, toiminnan johtamista, hanke- ja projektijohtamista jne. Syväjohtaminen antaa niihin yhteisen perustan ihmisten johtamiseen tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa.

Oman yli 30 vuoden kokemukseni perusteella sotilasjohtamisen erityispiirteitä ovat muun muassa seuraavat:
  • toiminnan organisointi ja rutiinien vakiointi, joilla luodaan selkeys johtamiseen
  • komentajakeskeisyys, komentaja vastaa lopputuloksista ja päätöksistä
  • esikuntatyöskentely, esikuntapäällikkö johtaa suunnittelua ja toimeenpanoa
  • komentajat, operatiiviset johtajat, johtavat tulokset tekemisen ja huolehtivat joukostaan
  • tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys, usein vuosikymmenien päähän tähtäävä suunnittelu
  • tehtävätaktiikka, toteuttaja vastaa menettelytavasta tavoitteen saavuttamiseksi
  • systemaattinen asioiden valmistelu
  • tarvittaessa nopeaa ja riskinottokykyistä
  • yleiset taktiset periaatteet; yllätys, aktiivisuus, painopiste, resurssien taloudellinen käyttö ja reservi

Sotilasjohtaminen on ihmisten ja asioiden johtamista, tavoitteellista vuorovaikutusta ja päätösten tekemistä poikkeusoloissa, joita kuvaavat vastustajan toiminta, rajalliset resurssit, aikapaine, poikkeukselliset olosuhteet ja se, että päätökset koskevat aina ihmisiä, sotilaita. Sotilasjohtamisessa tarvitaan eettistä toimintakykyä, joka tarkoittaa minusta sitä, että kykenee tekemään arvoihin perustuvia päätöksiä ja elämään päätösten kanssa niiden vaikutusten jälkeen normaaliaikana ja erityisesti sodassa.

Mitä sotilasjohtaminen on tarkemmin ja miten sitä voi soveltaa liiketoimintaan?
Haluatko kuulla lisää, ota yhteyttä.

Voit perehtyä sotilasjohtamiseen myös Johtajan käsikirjan avulla.