Miten johtaa vaativassa kriisinhallintaoperaatiossa?

Kirjoitus on julkaistu Johtajan käsikirjassa 2012.
Väliotsikot kirjoittajan.
Pääesikunnan koulutusosaston päällikkö 2012 - 2015 eversti Hannu Hyppönen

Kokemusta  vaativista kriisinhallintaoperaatioista

Suomi on osallistunut kriisinhallintaoperaatioon Afganistanissa vuodesta 2001 alkaen. Operaatiossa on palvellut yli 1 600 suomalaista ammattisotilasta ja reserviläistä. Operaatiossa on tunnistettu useita kokemuksia, jotka on siirretty käytännön toimintaan sekä operaatiossa että koulutuksessa.

Pienryhmien johtamiskokemuksia

Kokemuksista voidaan nostaa esille joitakin yleisiä joukkueen ja ryhmän johtamiseen liittyviä ha- vaintoja. On otettava huomioon, että havainnot koskevat sotilaita, jotka ovat tehtäviinsä valittuja, varustettuja ja koulutettuja sekä sotilaita, joilla on korkea fyysinen ja henkinen suorituskyky. Havaintojen arvoa lisää se, että kokemukset on saatu vaativissa sodan kaltaisissa olosuhteissa. Havainnot on koostettu useista lähteistä, joista nimeltä voidaan mainita esimerkiksi Porin Prikaatin vuonna 2009 laatima asiakirja ”Kertomus ja havainnot suojausjoukkueen toiminnasta ISAF-operaatiossa 2009”.

Perusteet valmistavassa koulutuksessa

Joukon koulutuksen ja varustuksen perustana tulee olla joukon tuleva tehtävä ja toiminta-alue. Vaikka joukko oli harjoitellut perustaistelumenetelmiä, valmistavassa koulutuksessa ne kerrattiin toistokoulutuksella suoritusvaatimuksista tinkimättä. Nämä olivat keskeiset perusteet joukon hyvälle toimintakyvylle.

Mitä, jos?

Tehtävään valmistauduttaessa johtajan tehtävään kuului erityisesti toiminnan ennakointi, eli niin sanotun ”mitä jos” -arvioinnin tekeminen. Johtajan haasteena oli valmistautua käsittelemään taistelutilanteessa olevan tai olleen joukon reagointia taistelutilanteeseen. Johtaja pystyi valmistautumaan tähän miettimällä, mikä on taistelutilanteessa pahinta ja todennäköisintä sekä mitä mahdollisesti voi tapahtua. Laadittu suunnitelma ja alijohtajien kanssa etukäteen mietityt vaihtoehdot olivat hyviä lähtökohtia johtamistoiminnalle. Laadittua suunniteltua jouduttiin tehtävissä usein tarkentamaan, mutta joukon tehtävän täyttäminen oli aina tärkein tavoite.

Perustaistelumenetelmillä varmuutta ja nopeutta

Taistelutehtävistä saadut kokemukset osoittivat, että käytetyt perustaistelumenetelmät toimivat. Taistelutehtävän alkuvaiheessa sotilas keskittyy selviytymään, jonka jälkeen hän alkaa toimia osana ryhmäänsä koulutuksensa mukaisesti. Tuli ja liike sekä taistelun ensimmäiset sekunnit ovat ratkaisevia tehtävän täyttämisen kannalta.

Tilannetietoisuudella ymmärrys kokonaistilanteesta

Taistelun aikana johtajien roolissa korostuvat havaintojen tekeminen ja joukon tulenkäytön johtaminen. Yllättävässä tilanteessa kaikki katsovat johtajaansa. Vihollisen yllättäessä on johtajan välittämän tilannekuvan oikeellisuus taistelun lopputuloksen kannalta ratkaiseva. Tällöin on myös tärkeää, että alaiset välittävät johtajalleen ajantasaista tilannetietoa. Tämä mahdollistaa oikeaan tilannekuvaan perustuvat johtajan ratkaisut, käskyt ja toimenpiteet.

Pienryhmien toimintakyky ratkaisevaa

Sotilasjoukon vahvuus perustuu sen kykyyn toimia partiona, ryhmänä ja joukkueena. Aloite ja ylivoima saavutetaan pimeätoimintakyvyllä, nopeudella ja tulitukiaseilla. Tämä korostuu erityisesti, jos tuleen vastataan vastustajan käyttämää asetta ja tulivoimaa voimakkaammin. Johtajan tulee siis keskittyä alaistensa johtamisen lisäksi myös ryhmä- ja joukkueaseiden käytön johtamiseen.

Johtajuudella vaikutusta

Taistelussa tärkeimpiä stressiä aiheuttavia tekijöitä olivat tilanteen epäselvyys ja aito kuoleman pelko. Johtajan tulee suhteuttaa tehtävä ja valittu toteuttamistapa arvioitujen riskien vakavuuteen. Johtajan tulee pystyä välittämään alaisilleen tietoa yhteisen tilannetietoisuuden luomiseksi. Joukolle on käskettävä yksi asia kerrallaan epäselvyyksien välttämiseksi. Johtajien on tunnistettava, että alijohtajat samaistuvat omaan joukkoonsa ja pyrkivät siirtämään vaikeat asiat ja ongelmat esimiesketjussa ylöspäin. Johtajan tulee valvoa ja vaatia, että jokainen toteuttaa omaa tehtäväänsä. Alijohtajien tulee ratkaista omat ongelmansa ja tehdä esitykset tarvitsemastaan tuesta.

Tukea tarvitaan

Tehtävien toteuttamisen kannalta ratkaisevia olivat tiedustelu, liikkeen edistäminen, ilmatuki ja huolto. Operaatioita ei juurikaan toteutettu, jos joukolle ei ollut osoittaa tarvittavaa tukea.

Perustaistelutavoilla varmaa nopeutta - soveltamalla menestystä

Kokemusten perusteella suomalaisten joukkojen toimintatavat ovat pääosin kunnossa. Valittu suunta ase-, ampuma- ja taistelukoulutuksen tarkistamisessa aiempaa yksinkertaisempaan ja perustaistelumenetelmiä korostavaan suuntaan on oikea. Toisaalta joukon menestymiseen vaikuttivat olennaisesti myös henkilöstön kokemus ja kyky itsenäiseen toimintaan. Tärkeää on kyky soveltaa erilaisia toimintamalleja tilanteen mukaisesti sekä kehittää toimintaa saatujen kokemusten perusteella.

Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta yrityksenne johtamiseen häiriö- ja poikkeustilanteissa? Ota yhteyttä ja pyydä tarjous juuri teille kohdennetusta valmennuksesta.

Hannu Hyppönen 040 657 3495 hannujhypponen@gmail.com