“Hengitä syvään.”
Yksinkertainen, mutta tehokas ohje paineen alla toimivalle. Mutta mitä muuta tarvitaan, jotta toiminta ei pysähdy, vaikka tilanne käy äärimmäiseksi?
“Hengitä syvään.”
Yksinkertainen, mutta tehokas ohje paineen alla toimivalle. Mutta mitä muuta tarvitaan, jotta toiminta ei pysähdy, vaikka tilanne käy äärimmäiseksi?
Paineen alla tarvitaan muutakin kuin tahdonvoimaa
Sotilaat kohtaavat työssään tilanteita, joissa panokset ovat korkeat ja aikaa vähän. Näissä tilanteissa johtaminen, päätöksenteko ja toiminta on vietävä läpi niin, että toimintakyky säilyy – myös silloin kun tilanne ei ole hallinnassa.
Miten tämä onnistuu?
Mitä keinoja sotilasjohtaminen tarjoaa tilanteisiin, joissa moni muu lamaantuisi?
1. Koulutus luo automaattisia toimintamalleja
Ensimmäinen ja tärkein vastaus on koulutus.
Hyvin suunniteltu ja toistuva koulutus:
lisää itseluottamusta
kehittää rutiineja
rakentaa ns. lihasten muistia
Tämä tarkoittaa sitä, että reaktiot uhkaan tai muutokseen eivät ole harkinnan varassa, vaan ne perustuvat harjoiteltuihin toimintamalleihin. Niihin nojaamalla sotilas toimii tehokkaasti – jopa ilman täydellistä tilannekuvaa.
2. Mielikuvaharjoittelu valmistaa kohtaamaan myös odottamattoman
Toinen avain on mielikuvaharjoittelu.
Mielikuvaharjoittelu ei ole haaveilua, vaan ennakoivaa ajattelua:
Mitä jos asiat menevät suunnitellusti?
Mitä jos jokin menee pieleen?
Mitä jos kaikki menee pieleen – miten pelastautua?
Tällainen ajattelu luo ennalta arvioituja skenaarioita, joiden pohjalta toimitaan myös yllättävässä tilanteessa. Näin ei reagoida paniikilla – vaan suunnitelmallisesti.
3. Perustaistelumenetelmät tukevat toimintaa tiukoissa tilanteissa
Sotilaat nojaavat kriisitilanteessa usein perustaistelumenetelmiin
Perustaistelumenetelmät ovat:
nopeita ottaa käyttöön
helposti toistettavia
tehokkaita myös stressissä
Ne ovat kuin palomiehen reitit palavasta rakennuksesta – selkeät, harjoitellut ja käyttövalmiit.
4. Tehtävä ja toiminta-ajatus antaa suunnan, kun menetelmät eivät riitä
Jos tilanne poikkeaa tavanomaisesta, yhteinen ymmärrys tarkoituksesta ja tavoitteesta nousee ratkaisevaksi.
Tätä kuvataan sotilasjohtamisessa tehtäväksi ja toiminta-ajatukseksi (suuremmissa joukoissa komentajan aikomukseksi), joka sisältää:
tehtävän (taktisena tehtävänä esim. tuhoaa, lyö, valmistautuu)
tehtävän tarkoituksen (miksi tehtävä toteutetaan)
halutun loppuasetelman: vihollisen, ympäristön ja omien joukkojen osalta
tehtävän ja toiminta-ajatuksen avulla sotilaat voivat tehdä itsenäisiä päätöksiä ilman uutta käskyä – myös silloin, kun suunnitelma ei enää päde.
5. Itsekuri voittaa motivaation
Paineen alla, väsymyksen ja epävarmuuden kasvaessa, motivaatiota ei voi aina riitä.
Sotilas ei jatka taistelua siksi, että motivaatio on huipussaan – vaan siksi, että koulutuksessa on opetettu periaate: tehtävä toteutetaan loppuun.
Itsekuri syntyy koulutuksen, harjoittelun ja selkeiden toimintamallien kautta. Kun tehtävä on ymmärretty ja sisäistetty, sen toteuttaminen ei vaadi jatkuvaa psyykkistä ponnistelua – vaan pohjautuu sitoutumiseen ja tehtäväuskollisuuteen - kaveriin voi luottaa.
6. Nopeisiin tilanteisiin tarvitaan toimintamalleja ja nyrkkisääntöjä
Kaikki tilanteet eivät ole samanlaisia. Joihinkin reagoidaan sekunneissa, toisiin käytetään harkintaa ja tiimityötä. Molempiin on olemassa omat työkalunsa.
Sotilaalla on pelkistetysti kolme toimintamallia nopeaan tilanteeseen:
Automaattinen reagointi: esim. tulenavaus suoraa uhkaa vastaan
Esimerkin voima: johtaja tai taistelijapari toimii ensin – muut seuraavat (esim. suojautuminen)
Johtajan merkki tai lyhyt käsky: esim. siirtyminen asemaan
Automaattinen reagointi: esim. tulenavaus suoraa uhkaa vastaan
Esimerkin voima: johtaja tai taistelijapari toimii ensin – muut seuraavat (esim. suojautuminen)
Johtajan merkki tai lyhyt käsky: esim. siirtyminen asemaan
Ajan sallisiessa tilannearvio vaatii yksinkertaisen ja selkeän ajattelumallin. Esimerkiksi:
Nyrkkisääntö: TTTJT
T – Tilanne: missä ollaan, mitä tekevät omat ja vihollinen?
T – Tehtävä: mitä pitää saada aikaan?
T – Tukeminen: mitä tukea/resursseja on käytettävissä?
J – Johtaminen: kuka johtaa, missä ja miten?
T – Toimintaohjeet: mitä tehdään, jos ohjeita tarvitaan
T – Tilanne: missä ollaan, mitä tekevät omat ja vihollinen?
T – Tehtävä: mitä pitää saada aikaan?
T – Tukeminen: mitä tukea/resursseja on käytettävissä?
J – Johtaminen: kuka johtaa, missä ja miten?
T – Toimintaohjeet: mitä tehdään, jos ohjeita tarvitaan
Miten näitä keinoja voi soveltaa siviilijohtamiseen?
Siviiliorganisaatioissa tilanteet eivät ole suoraan sotilasorgaisaatioon verrattavia, mutta vastaavan tyylisiä tilanteita voi syntyä aikapaineesta ja epävarmuudesta esimerkiksi onnettomuus ja häiriötilanteissa
Näissä tilanteissa voit ottaa käyttöön:
harjoittelun ja skenaarioajattelun
perusprosessit paineen alla toimimiseen
selkeän tarkoituksen ja suunnan viestimisen
nyrkkisäännöt nopeisiin tilanteisiin
systemaattiset päätösmallit harkittuihin päätöksiin ei aikakriittisissä tilanteissa
Haluatko oppia johtamaan paremmin myös paineen alla? Tutustu palvelutarjontaan.
Tarjoan valmennuksia, joissa yhdistetään sotilasjohtamisen parhaat käytännöt ja siviilijohtamisen vaatimukset.
Koulutukset sopivat erityisesti: PK-yrityksille, kasvaville tiimeille, johtajille ja kouluttajille, jotka toimivat muutoksessa
Ota yhteyttä: hannujhypponen@
040 657 3495
LinkedIn-profiiliini
Kirjoittaja: Hannu Hyppönen – johtamisvalmentaja, joka uskoo, että johtajuus näkyy parhaiten silloin, kun tilanne kiristyy – ja suunta on silti selvä.
Lähteet: Kokemukset sotilaana ja sotilaiden kouluttajana, Sotilaan käsikirjat
