Strateginen ajattelu on johtamisen arvostetuimpia taitoja. Sen avulla hahmotetaan kokonaisuuksia, tunnistetaan riskejä ja nähdään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Mutta ilman käytännöllistä ajattelua ja toimeenpanokykyä se jää helposti “yläpilveksi” – hienoiksi ideoiksi, jotka eivät koskaan muutu teoiksi.
Tässä kirjoituksessa tarkastelen, mitä käytännöllinen
ajattelu ja toimeenpanokyky tarkoittavat ja miksi ne täydentävät strategista
ajattelua.
Mitä on käytännöllinen ajattelu?
Käytännöllinen ajattelu on silta strategian ja arjen
välillä. Se tarkoittaa kykyä muuttaa strategiset ideat konkreettisiksi,
toteuttamiskelpoisiksi suunnitelmiksi.
Käytännöllisen ajattelun tunnuspiirteitä:
- Konkretisointi –
miten visio ja tavoitteet käännetään tehtäviksi ja askeliksi.
- Realistisuus –
resurssien, ajan ja osaamisen rajojen tunnistaminen.
- Priorisointi –
mikä pitää tehdä ensin, mikä myöhemmin ja mikä voidaan jättää pois.
- Joustavuus –
kyky mukauttaa suunnitelmaa tilanteiden muuttuessa.
Esimerkki: Strateginen tavoite voi olla “vahvistaa
organisaation resilienssiä”. Käytännöllinen ajattelu kääntää sen
konkreettisiksi kysymyksiksi: Ketkä koulutetaan? Millä aikataululla?
Millä resursseilla? Millä mittarilla tiedämme onnistuneemme?
Mitä on toimeenpanokyky?
Toimeenpanokyky on käytännöllisen ajattelun rinnalla oleva
toimintakyky – kyky viedä suunnitelmat maaliin.
Sen ytimessä ovat:
- Johdonmukaisuus –
asiat tehdään loppuun asti.
- Kurinalaisuus –
pysyminen tavoitteessa häiriöistä huolimatta.
- Rutiinit
ja järjestelmät – seurantamittarit, palaverikäytännöt,
vastuujako.
- Resurssien
kohdentaminen – oikeat ihmiset oikeaan tehtävään.
- Motivointi –
toimeenpano onnistuu vain, jos ihmiset ymmärtävät miksi se on tärkeää.
Sotilaskontekstissa tämä tarkoittaa komentajan aikomuksen
muuttamista konkreettiseksi operaatioksi kentällä. Yritysmaailmassa se voi
tarkoittaa sitä, että strategia muutetaan uusiksi palveluiksi ja tuotteiksi
halutulle asiakasryhmälle.
Kolmen tason jatkumo
Strateginen ajattelu, käytännöllinen ajattelu ja
toimeenpanokyky muodostavat jatkumon, jossa jokainen osa täydentää toista:
- Strateginen
ajattelu – mihin olemme menossa ja miksi (suunta).
- Käytännöllinen
ajattelu – miten sinne päästään realistisesti (toimintamalli).
- Toimeenpanokyky –
miten suunnitelma toteutetaan arjessa (toiminta).
Jos jokin näistä puuttuu, syntyy vinoutuma:
- Strateginen
ajattelu ilman käytäntöä → yläpilveä.
- Käytännöllinen
ajattelu ilman strategiaa → poukkoilevaa tekemistä.
- Toimeenpano
ilman strategiaa → tehokasta, mutta väärään suuntaan.
Kehittämisen näkökulmia
- Yksilöille: harjoittele
kokonaisuuksien pilkkomista konkreettisiksi askeleiksi. Hyödynnä työkaluja
kuten OKR, RACI ja toimeenpanosuunnitelmat.
- Organisaatioille: luo
rakenteet, jotka tukevat toimeenpanoa (seuranta, palautemallit, rytmi).
- Johtajille: varmista
jatkuva linkki strategian, käytännön suunnitelmien ja arjen toteutuksen
välillä.
Yhteenveto
Strateginen ajattelu on välttämätöntä, mutta se ei yksin
riitä. Käytännöllinen ajattelu tuo ideat maan pinnalle ja toimeenpanokyky
varmistaa, että suunnitelmat todella toteutuvat.
Todella menestyvä organisaatio tarvitsee kolmea taitoa
samanaikaisesti:
- Suunnan
näyttämistä (strateginen ajattelu)
- Reitin
suunnittelua (käytännöllinen ajattelu)
- Matkaan
lähtöä ja perille pääsyä (toimeenpanokyky)
Tämä kolmijako tarjoaa myös yksilölle työkalun
itsereflektioon: olenko enemmän “visionääri”, “käytännön suunnittelija” vai
“toimeenpanija” – ja mitä minun tulisi vahvistaa, jotta voisin johtaa
kokonaisuutta tasapainoisemmin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mieltä sinä olet tekstistä? Ota kantaa.
Kaikki kommentit ovat tervetulleita!