Asevelvollisuuden tarkoitus on tuottaa suorituskykyiset ja riittävä sodan ajan joukot ja reservi.
Nykyisin toimiva järjestelmä on miesten asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus.
Muita malleja ovat ammattiarmeija ja valikoiva asevelvollisuus.
Riittävän ison ammattiarmeijan ylläpitäminen on tarpeetonta ja taloudellisesti mahdotonta.
Valikoiva asevelvollisuus toimii, kun tarvittava sodan ajan joukko on pieni (Norja ja Ruotsi).
Miten siis Suomen asevelvollisuutta voidaan kehittää?
- lisätään erikoisjoukkojen määrää ja niihin vapaaehtoista hakeutumista
- lisätään erikoistehtävien määrää ja niihin hakeutumista kutsuntojen yhteydessä
- kannustetaan naisia hakemaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen
- lisätään reserviläisten käyttöä valmiusjoukoissa ja lisätään heidän kertausharjoituskoulutuksen määrää sekä valmiutta heidän nopeaan käyttöön saamiseen
- nostetaan asevelvollisuusikää ja mahdollistetaan näin vanhemman reservin käyttö erikoisosaamista tarvittaviin tehtäviin
Onko muita toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja?
a) Kaikkia sukupuolia koskeva asevelvollisuus.
Koko ikäluokan sotilaskouluttamiseen ei ole tarvetta eikä resursseja.
b) Koko ikäluokkaa koskeva, valikoiva asevelvollisuus.
Valittaisiinko vain sotilaiksi parhaiten soveltuvat? Olisiko se tasapuolista ja oikeudenmukaista? Mikä velvollisuus olisi heillä, joita ei valittaisi? Pyrittäisiinkö omaa sotilaaksi soveltuvuutta”heikentämään” jotta ei tulisi valituksi?
c) Koko ikäluokkaa koskeva maanpuolustusvelvollisuus.
Olisiko eri hallinnonaloilla sille todellista tarvetta ja tarvittavan koulutuksen järjestämiseen osaamista ja resursseja? Miten eri maanpuolustuksen aloille henkilöt valittaisiin?
d) Vapaaehtoinen asepalvelus ja maanpuolustuspalvelus.
Millä kannusteilla niihin saataisiin tehtäviin sopivat?
Pitäisikö kannusteet nostaa palkaksi, jolloin järjestelmä olisikin ammattiarmeija?
e) Joku muu malli, mikä?
Miten se olisi nykyistä järjestelmää tasa-arvoisempi, tasapuolisempi, oikeudenmukaisempi, tehokkaampi tai taloudellisempi - vai pitääkö mallin peruste olla vain ja sama kuin nykyisen eli sen kyky tuottaa riittävät sodan ajan joukot ja niihin tarvittava reservi?
NATO-maista (9/32) asevelvollisuus on käytössä seuraavissa maissa:
Suomi – Asevelvollisuus koskee miehiä, mutta myös naiset voivat liittyä vapaaehtoisesti.
Ruotsi – Asevelvollisuus koskee miehiä ja naisia.
Norja – Asevelvollisuus koskee sekä miehiä että naisia.
Tanska – Asevelvollisuus koskee miehiä, mutta naiset voivat liittyä vapaaehtoisesti.
Viro – Asevelvollisuus koskee miehiä.
Liettua – Asevelvollisuus koskee miehiä.
Latvia – Latviassa asevelvollisuus on otettu uudelleen käyttöön vuoden 2023 alusta.
Kreikka – Asevelvollisuus koskee miehiä.
Turkki – Asevelvollisuus koskee miehiä, mutta sen voi korvata rahallisella maksulla tai siviilipalveluksella.
Viime vuosikymmeninä monet maat ovat tehneet muutoksia asevelvollisuuteen liittyen.
Maat, jotka ovat luopuneet yleisestä asevelvollisuudesta: Useat Euroopan maat ovat luopuneet asevelvollisuudesta viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi Ruotsi lakkautti yleisen asevelvollisuuden vuonna 2010 ja Saksa vuonna 2011.
Sveitsissä ja Kyproksella on laaja, suurinta osaa miehistä koskeva asevelvollisuus.
Maat, jotka ovat ottaneet uudelleen käyttöön miesten yleisen asevelvollisuuden: Liettua palautti asevelvollisuuden vuonna 2015. Ikäluokan miehistä noin kaksi prosenttia määrätään pakolliseen asepalvelukseen.
Maat, joissa on miesten vapaaehtoinen/valikoiva asevelvollisuus: Norjassa ja Tanskassa asevelvollisuus on kirjattu lakiin, mutta käytännössä palvelukseen ei pakoteta rauhan aikana. Norjassa noin 30 prosenttia miehistä ja 800 naista suorittaa asepalveluksen vuosittain.
Maat, joissa on valikoiva miesten ja naisten pakollinen asevelvollisuus: Norja otti käyttöön sukupuolineutraalin asevelvollisuuden vuonna 2016, mikä tekee siitä ensimmäisen Euroopan maan, jossa sekä miehet että naiset ovat asevelvollisia.
Maat, joissa on naisten vapaaehtoinen asepalvelus: Suomessa naiset voivat hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
Myös Ruotsissa ja Tanskassa naiset voivat palvella vapaaehtoisesti asevoimissa.
Saksassa asevelvollisuus lakkautettiin vuonna 2011. Maaliskuussa 2024 saksalaislehti Der Spiegel raportoi, että puolustusministeri Boris Pistorius pyrkii vauhdittamaan asevelvollisuuden palauttamista. Pistorius on pyytänyt ministeriötään esittämään malleja uudesta asevelvollisuusjärjestelmästä, jotka olisivat nopeasti käyttöönotettavissa uhkatilanteen niin vaatiessa. Tavoitteena on tehdä esitys ennen vuoden 2025 liittopäivävaaleja. Mallia aiotaan ottaa muun muassa Ruotsista, jossa asevelvollisuus koskee sekä miehiä että naisia.
Virossa on miesten yleinen asevelvollisuus. Kaikki 18–27-vuotiaat miespuoliset kansalaiset ovat velvollisia suorittamaan asepalveluksen, joka kestää 8–11 kuukautta. Naiset voivat liittyä asevoimiin vapaaehtoisesti. Virossa asevelvollisuutta pidetään tärkeänä osana kansallista puolustusta, erityisesti sen maantieteellisen sijainnin vuoksi.
Latvia luopui yleisestä asevelvollisuudesta vuonna 2007 ja siirtyi täysin ammattiarmeijaan. Vuonna 2022 Latvian hallitus kuitenkin ilmoitti suunnitelmasta palauttaa asteittain asevelvollisuus vastauksena muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Suunnitelman mukaan miesten ja vapaaehtoisten naisten asepalvelus tulisi käyttöön vuoden 2023 alussa, aluksi valikoivana.
Liettua palautti asevelvollisuuden vuonna 2015 Ukrainan kriisin seurauksena. Asevelvollisuus koskee 19–26-vuotiaita miehiä, ja palvelusaika on 9 kuukautta. Käytännössä vain osa ikäluokasta kutsutaan palvelukseen, joten järjestelmä on osittain valikoiva. Naiset voivat liittyä vapaaehtoisesti.
Puola luopui yleisestä asevelvollisuudesta vuonna 2009 ja siirtyi ammattiarmeijaan. Viimeaikaisen geopoliittisen tilanteen vuoksi Puolassa on kuitenkin vahvistettu asevoimia merkittävästi, ja keskustelu asevelvollisuuden palauttamisesta on ollut esillä. Vuonna 2022 Puola perusti "maanpuolustusakatemian", joka tarjoaa vapaaehtoista koulutusta nuorille. Lisäksi Puolassa naiset voivat liittyä asevoimiin vapaaehtoisesti.
