Kuuluuko johtamiseen käskeminen – vai onko kyse jostain muusta?

“Johtajan tärkein tehtävä ei ole käskeä, vaan tehdä tarkoitus näkyväksi.”

---

Johtamiseen liittyy usein kysymys: kuuluuko käskeminen hyvään johtamiseen?

Käskyjä tarvitaan, kun tilanne vaatii nopeaa toimintaa eikä ole aikaa keskustelulle. Tilanteissa, joissa ei voida neuvotella tai odottaa omatoimisuutta, käsky on tehokas ja perusteltu väline.

Mutta arkijohtamisessa, pitkäjänteisessä toiminnassa ja motivoituneiden asiantuntijoiden kanssa käskyttäminen harvoin toimii – tai edes tarvitaan.

Palvelusurani aikana – yli 30 vuotta, useilla eri johtamisen tasoilla – minulle on harvoin käsketty asioita. Mitä pidemmälle ura on edennyt, sitä harvinaisemmaksi käskyt ovat käyneet.

Sen sijaan olen saanut:

• toiminnan tarkoituksen (miksi olemme tekemässä tätä?)

• halutun lopputilanteen (mitä on saavutettava?)

Tämän jälkeen olen saanut itse määrittää, miten tehtävä toteutetaan. Tämä ei ole välinpitämättömyyttä – vaan tehtäväjohtamista parhaimmillaan.

Hyvin toimivissa organisaatioissa varaudutaan ennakkoon. Tähän käytetään esimerkiksi:

• mielikuvaharjoittelua

• skenaariotyöskentelyä

• sotapelejä tai rooliharjoituksia

Näissä tunnistetaan:

• todennäköisin vaihtoehto

• paras mahdollinen tilanne

• huonoin vaihtoehto

• pahin mahdollinen tilanne

Jokaiselle vaihtoehdolle laaditaan toimintamalli tai varautumissuunnitelma. Tällöin toimintaa ei tarvitse enää “käskyttää” – se on jo ennalta ajateltu ja valmiiksi sisäistetty.

Jos huomaat, että joudut jatkuvasti käskemään, kannattaa pysähtyä seuraavan kysymyksen äärelle:

Onko organisaatiossani selvää, miksi toimimme – ja mitä haluamme saavuttaa?

Usein jatkuva käskyttäminen viestii siitä, että:

• tarkoitus ei ole kirkas tiimille

• lopputila ei ole yhteisesti ymmärretty

• itsenäinen ajattelu ei ole mahdollista tai toivottua

Kun johtaja keskittyy käskyn sijaan suuntaan, tiimi alkaa toimia oma-aloitteisesti. Tämä lisää:

• vastuullisuutta

• ketteryyttä

• luottamusta

• tuloksia

Sotilasjohtamisen paras käytäntö ei ole autoritäärinen käskytys, vaan selkeä tarkoitus, joustava toimeenpano ja yhteinen päämäärä.

Kiinnostuitko sotilasjohtamisen parhaiden käytäntöjen soveltamisesta organisaatiosi johtamiseen? Tutustu palvelutarjontaan.

 Ota yhteyttä: hannujhypponen@gmail.com  040 657 3495

Kirjoittaja: Hannu Hyppönen – johtamisvalmentaja, joka uskoo, että johtamisella saadaan aikaan vaikutusta – kun parhaita käytäntöjä sovelletaan oikein.

 Tämä kirjoitus kuuluu blogisarjaan “Sotilasjohtamisen opit siviilijohtamiseen”, jossa pureudutaan siihen, miten käytännön sotilasjohtamisen toimintatapoja voi soveltaa tehokkaasti siviiliorganisaatioissa.

Tutustu myös sarjan muihin osiin:

1. Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?
2. Mitä on sotilasjohtaminen?
3. Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?
4. Tehtäväjohtaminen - miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?
5. Johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa - OODA ja ILOA
6. Miten sotilaita valmennetaan tekemään päätöksiä?
7. Kun kriisi ei mahdu nelikenttään – Näkökulmia skenaariotyön laajentamiseen kriisitilanteissa
8. Lessons from the Field: Working with a Word-Class Military Senior Advisory Team
9. Lessons Learned and Best Practices for Staff Work
10. Missä sotilasjohtaminen toimii - ja missä ei?

Tästä pääset blogisarjan alkuun.