Intuitio johtamisessa: taskulampulla eteen vai pimeys taakse?

Johdanto

Kriittisessä tilanteessa päätöksiä ei aina ehdi perustella. Sotilas saattaa päättää ja komentaa sekunnin murto-osassa, yritysjohtaja tehdä valinnan asiakkaan tai työntekijän hyväksi ilman täydellistä tietoa. Molemmat voivat toimia saman ilmiön  intuitioon perusteella. Mutta mitä intuitiivinen päätöksenteko oikeastaan on? Missä tilanteissa se toimii ja missä ei? Mitä siviilijohtaja ja sotilasjohtaja voivat oppia intuitiosta toisiltaan?

Tämä kirjoitus vertailee intuitiivisen päätöksenteon soveltamista sotilas- ja siviilikontekstissa. Mukana on niin Daniel Kahnemanin, Gary Kleinin kuin Malcolm Gladwellin näkemyksiä sekä käytännön esimerkkejä.

Mitä intuitiivinen päätöksenteko on?

Intuitiivinen päätöksenteko tarkoittaa kykyä tehdä päätös nopeasti, ilman tietoista päättelyä – vaiston, kokemuksen ja tilanteen tunnistamisen pohjalta. Se on hiljaista tietoa, joka aktivoituu ilman, että osaamme selittää, miksi valitsimme tietyllä tavalla. Daniel Kahneman kutsui tätä System 1 -ajatteluksi: nopeaa, vaivatonta ja usein tehokasta (Kahneman, 2011).

Gary Klein puolestaan osoitti, että kokeneet asiantuntijat eivät tee päätöksiä vertailemalla vaihtoehtoja – he tunnistavat tilanteen ja reagoivat kokemuksen muovaamalla mallilla. Tätä kutsutaan recognition-primed decision making (RPD) -malliksi (Klein, 1998). Klein tiivistää sen näin:

“They didn’t compare options. They just saw what to do.”
— Gary Klein, Sources of Power (1998)

Miksi intuitio toimii – ja milloin ei?

Intuitio toimii erityisen hyvin, kun:

• Päätös pitää tehdä nopeasti
• Tilanne on tuttu tai toistuva
• Päätöksentekijällä on runsaasti kokemusta
• Tietoa ei ole täysin saatavilla, mutta keho ja mieli tunnistavat kaavan

Mutta se ei ole erehtymätön. Intuitio voi altistua vinoumille, kuten yli-itseluottamukselle, tunteiden vääristymälle tai väärälle kokemusperustalle. Daniel Kahneman muistuttaa:

“Intuitive judgments can be marvelous – and they can be disastrously wrong.”
— Daniel Kahneman, Thinking, Fast and Slow (2011)

Sotilaskonteksti: Intuitio taistelukentällä

Sotilasjohtajalle intuitio on elinehto. Taistelutilanteessa ei ole aikaa analysoida – täytyy toimia nyt. Tässä ympäristössä toistuvat harjoitteet, rutiinit, simulaatiot ja kokemukset rakentavat niin sanottua trained intuitionia. Tämä ei ole sattumaa vaan systemaattisesti kehitetty kyky reagoida oikein tutussa tilanteessa.

Sotilaskoulutuksessa intuitiota tukemaan käytetään muun muassa:

• Toistoharjoittelua – (Drill training / practice) – jossa samaa taitoa harjoitellaan useita kertoja, jotta oppiminen automatisoituu ja jää ”lihasmuistiin”.
• Tehtäväjohtamista (Mission command) – jossa päätösvastuuta delegoidaan päämäärän ja tehtävän perusteella mahdollisimman alas. Näin päätöksentekoon saadaan nopeutta ja ketteryyttä.
• Nopeaa tilanteenarviointia - OODA-loop (Observe – Orient – Decide – Act) – tukemaan nopeaa tilanteen arviointia, joka luo perustaa intuitiiviselle päätöksenteolle.
• Stressiharjoittelu – päätöksenteko kuormitettuna – harjaantuminen päätösten tekemiseen paineen alaisena ja väsyneenä.

Case-esimerkki (taistelu): Komppanianpäällikkö havaitsee vihollisen liikkeen sivustassa. Hänen koulutuksensa ja aiempi kokemus vastaavasta tilanteesta aktivoivat nopeasti muistijäljen. Hän ei jää pohtimaan – hän antaa käskyt joukkueen johtajille: ”A jatka, B tue, C tuhoa”. Kyseessä ei ole impulsiivisuus, vaan intuitiivinen toiminta koulutukseen, harjoitteluun ja  kokemukseen perustuen.

Siviilikonteksti: Intuitio johdon työkaluna

Siviilijohtajalla intuitio näyttäytyy usein "vatsan tunteena" tai "hiljaisena tietona", jonka pohjalta tehdään päätöksiä henkilöstöstä, asiakkaista, suunnasta tai kriisitilanteista. Nopeasti muuttuvassa maailmassa intuitiosta on tullut strateginen voimavara: se auttaa navigoimaan epävarmuudessa silloin, kun data ei vielä kerro kaikkea.

Hyvin toimiva johtaja yhdistää intuition ja analyysin. Hän tietää, milloin voi luottaa kokemukseen – ja milloin ottaa aikaa ja kysyä lisää.

Case-esimerkki (liike-elämä): Markkinointijohtaja saa sähköpostin tärkeältä asiakkaalta. Viestin sävy ei ole vihamielinen, mutta kokeneen johtajan ”tunne” sanoo, että jotain on pielessä. Hän soittaa asiakkaalle heti ja saa selville, että kilpailija on tehnyt tarjouksen. Intuitiivinen toiminta säästää asiakkuuden.

Sotilas vs. siviili – yhtäläisyyksiä ja eroja

Ulottuvuus	Sotilaskonteksti	Siviilikonteksti
Mitä	Tilannetunnistukseen perustuva toiminta ilman analyysia	Hiljainen, kokemukseen pohjautuva päätös
Miksi	Reagointinopeus elintärkeää	Aika ja informaatio rajallisia
Missä	Taistelukenttä, komentopaikka, esikunta	Johtaminen, asiakastyö, viestintä, onnettomuus tai häiriötilanne
Milloin	Äkillisessä muutoksessa, paineessa	Epävarma, tunteikas tai kiireellinen tilanne
Miten	Harjoittelu, rutiinit, stressinkestävyys, tehtäväjohtaminen	Reflektio, kokemus, tilannetaju
Kuka	Komentajat, sotilaat, operaattorit	Esihenkilöt, asiantuntijat, päätöksentekijät

Kun intuitio pettää

Intuitio ei toimi hyvin, jos:

• Tilanne on täysin uusi eikä ole kokemuspohjaa
• Päätös vaatii tarkkaa analyysiä ja useita näkökulmia
• Päätöksentekijä on väsynyt, stressaantunut tai tunnekuohussa
• Vinoumat (esim. suosikkihenkilön suosiminen) ohjaavat huomaamatta päätöstä

“Intuition is like a flashlight – useful in the dark, but don’t forget it can miss what’s behind you.”
— Joseph Mikels, psykologian professori (Time Magazine, 2023)

Johtoryhmän vinkit: Miten kehittää ja hyödyntää intuitiota?

1. Kehitä kokemusta: Osallistu systemaattisesti kriisitilanteiden harjoituksiin ja jälkianalyyseihin.
2. Tee näkyväksi: Dokumentoi, milloin päätös perustui intuitioon – opi jälkikäteen.
3. Yhdistä data ja vaisto: Käytä dataa, mutta kuuntele myös kehon ja mielen hiljaista signaalia.
4. Haasta ajattelu: Kysy tiimiltä: ”Mihin tämä päätös perustuu – tietoon vai kokemukseen?”
5. Harjoittele päätöksentekoa paineessa: Simulaatiot, pöytäpelit, case-harjoitukset, roolipelit.

 Johtopäätös: Intuitio on taito, ei taika

Sekä sotilas- että siviilijohtamisessa intuitio voi olla voimakas apuväline – tai vaarallinen ansa. Taito erottaa tilanteet, joissa intuitio toimii, ja ne, joissa tarvitaan rationaalista analyysiä, on keskeinen osa johtajuuden kehittymistä.

Sotilasjohtaja voi opettaa siviilijohtajalle, miten systemaattisesti kehittää intuitiota harjoittelemalla toistuvia tilanteita ja rakentamalla kokemuspohjaa. Siviilijohtaja taas voi tarjota näkökulmia, joissa intuitiota yhdistetään strategiaan, viestintään ja kulttuuriseen ymmärrykseen.

Hyvä päätös ei aina tunnu oikealta – mutta hyvä johtaja tietää, milloin voi luottaa tunteeseen.

Taskulampulla eteenpäin – tietäen, mitä jää taakse pimentoon.

 Lähteitä ja lukuvinkkejä

1. Thinking Fast and Slow | Daniel Kahneman. https://www.youtube.com/watch?v=gmjgZF2HEwI
2. Scientific American (2018): Can We Rely on Our Intuition? https://www.scientificamerican.com/article/can-we-rely-on-our-intuition/
3. A Mission Command Meditation: Building Intelligence Intuition By LTC Matthew Fontaine. https://www.lineofdeparture.army.mil/Journals/Military-Intelligence/MIPB-January-June-2024/Building-Intelligence-Intuition/
4. Gary Klein – Sources of Power: How People Make Decisions (1998)
   PDF-versio luettava online: Sources of Power (ayanetwork.com)
5. Time Magazine – The Science of Intuition—and How to Tune Into Your Own (Apr 23, 2024)
   Artikkeli: The Science of Intuition (time.com)
6. Marine Corps Gazette – Cultivating Intuitive Decision Making (1999)
   Col. Charles Krulakin artikkeli (sotilaskonteksti) (cfc.forces.gc.ca)
7. Army Intelligence Journal (2024) – Building Intelligence Intuition. https://www.lineofdeparture.army.mil/Journals/Military-Intelligence/MIPB-January-June-2024/Building-Intelligence-Intuition/
8. Scientific American (2018) – Can We Rely on Our Intuition?
   Analyysi intuition vahvuuksista ja heikkouksista (time.com)
9. Janice Molloy. The Power and Peril of “Thinking Without Thinking” https://thesystemsthinker.com/the-power-and-peril-of-thinking-without-thinking/
10. Jennifer S. Lerner, Ye Li, Piercarlo Valdesolo, and Karim S. Kassam. 2014. https://scholar.harvard.edu/files/jenniferlerner/files/emotion_and_decision_making.pdf

Sotilasoperaatioiden yleiset periaatteet – 12 oppia sovellettavaksi

Johdanto

Miltä kuulostaa tilanne, jossa tiimilläsi on viikko aikaa toteuttaa kriittinen palvelulanseeraus – ja resurssit ovat niukat? Painetta, epävarmuutta ja eriäviä näkemyksiä. Juuri tällaisessa tilanteessa toimivat samat periaatteet, joilla operoidaan taistelussa.

Sodankäynnin yleiset periaatteet tiivistävät onnistuneiden sotilasoperaatioiden ominaisuudet. Kokosin sodankäynnin 12 yleistä periaatetta, jotka sisältyvät myös sotilaiden koulutukseen. Etsin periaatteita selventävät lainaukset ja lisäsin oman kokemukseni perusteella pelkistykset suomalaisesta operaatiotaidosta ja taktiikasta. Näin periaatteet tarjoavat johtajille selkeitä työkaluja toimintaan, kun aika on rajallinen ja päätöksiä joudutaan tekemään vajaillakin tiedoilla. 

1. Tavoite (Objective) – mihin olemme oikeasti menossa?

Jokainen operaatio tarvitsee selkeän, saavutettavan ja yhteisesti ymmärretyn päämäärän. Ilman päämäärää toimet sirpaloituvat.

“The first essential in war is the determination of its objective.” – Gen. William E. DePuy

“Tavoite aina kirkkaana mielessä”

Sovellus: Kun tiimi aloittaa projektin, selkeä tavoite ei ole “onnistunut lanseeraus” vaan esimerkiksi: “10 000 uutta käyttäjää kolmessa kuukaudessa”. Tämä auttaa fokusoimaan myös päätökset ja prioriteetit.

 

2. Hyökkäys (Offensive) – ota ohjat, älä jää odottamaan

Aloitteellisuus on avainasemassa niin sodassa kuin markkinoissa. Reaktiivisuus johtaa siihen, että vastustaja ehtii ensin.

“Offense must be our dominant trait.” – Gen. George S. Patton

”Jos et tiedä mitä teet, hyökkää”.

Sovellus: Älä jää odottamaan kilpailijan kampanjaa. Tee pilottijulkaisu, testaa ideasi ja ota markkinajohtajuus aloitteellisuudella.

 

3. Painopiste (Mass) – resurssien pääosa ratkaisevaan paikkaan

Voimaa ei kannata jakaa tasaisesti. Ratkaiseva hetki vaatii ratkaisukeskeisen panostuksen.

“Concentrate superiority at the decisive point.” – J.F.C. Fuller

“Tasajako ei ole taktiikkaa. Muodosta painopiste ja sivusuunta – varaa reservi menestyksen hyödyntämiseen ja ennalta arvioimattomaan reagoimiseen.

Sovellus: Suuntaa tärkeimmät resurssit, kuten budjetti ja henkilöstö, olennaiseen hankkeeseen. Älä hajauta huomiota vähemmän vaikuttaviin tehtäviin.

 

4. Voimavarojen taloudellisuus (Economy of Force) – minimoi toissijaiset ponnistelut

Kaikkea ei tarvitse tehdä täydellä teholla. Viisas johtaja erottaa olennaisen toissijaisesta.

“Use forces efficiently; don’t waste effort on losing campaigns.” – Gen. William E. DePuy

”Mitoita tehtävä siten ,että se on mahdollista saavuttaa”

Sovellus: Ohjaa pieni ylläpitotiimi hoitamaan perustekemistä, jotta ydinjoukko voi keskittyä kasvun rakentamiseen.

 

5. Liike (Maneuver) – siirry, sopeudu, ohita

Nopea liike voi murtaa staattisen vastuksen. Se tuo etumatkaa ja häiritsee kilpailijaa.

“Speed and boldness are inseparable.” – Gen. George S. Patton

“Tuli, liike ja suoja” – näin toimii taistelija ja panssarivaunu.

Sovellus: Siirry nopeasti tekoälyyn, uusiin jakelukanaviin, asiakassegmentteihin tai viestintätapoihin. Odottelu on usein suurin riski.

 

6. Johtamisen yhtenäisyys (Unity of Command) – yksi johtaja, yksi suunta

Selkeä johtajuus vähentää kitkaa ja nopeuttaa päätöksentekoa. Liiallinen osallistaminen voi hidastaa.

“For every objective, ensure unity of effort under one commander.” – USMC Doctrine / Gen. Schwarzkopf

”Tunne komentajan tahto kaksi tasoa omaa ylempänä”

Sovellus: Suuressa kehitysprojektissa on hyvä olla yksi vastuullinen johtaja, joka vastaa kokonaisuudesta, vaikka eri tiimit hoitavatkin omat osuutensa.

 

7. Turvallisuus (Security) – suojaa kriittiset resurssit

Voiton hetkellä unohtuu usein haavoittuvuus. Tärkeintä kannattaa varjella myös silloin, kun näyttää hyvältä.

“Protect your flank; it’s where mistakes happen.” – Gen. William E. DePuy

“Rohkeus ei ole uhkarohkeutta - ota vain harkittuja riskejä”

Sovellus: Suojaa tiedot, suunnitelmat ja kumppanuudet teknisesti ja sopimuksellisesti – erityisesti muutoksen tai lanseerauksen aikana. Kaikki muu voi olla kunnossa, mutta tietovuoto voi kaataa koko yrityksen.

 

8. Yllätys (Suprise) – vaikuta odottamattomalla

Yllätys voi horjuttaa kilpailijaa tai tuoda uutta intoa tiimille. Se ei vaadi aggressiota, vaan oikeaa ajoitusta.

“Strike when they least expect it.” – Gen. George S. Patton

”Yllätä ajassa, paikassa ja tavalla”

Sovellus: Julkaise asiakasetu tai tuoteominaisuus etuajassa. Odottamaton etu jää mieleen ja erottuu.

 

9. Yksinkertaisuus (Simplicity) – vain yksinkertainen toimii

Kompleksisuus on tehokkuuden vihollinen. Selkeys mahdollistaa toiminnan paineen alla.

“Plan simply—complexity breeds confusion.” – Gen. William E. DePuy

“Pitää käydä pirun monta sotakoulua, että osaa tehdä yksinkertaisia päätöksiä” - Kenraaliluutnantti Aksel Airo.

Sovellus: Käytä yksisivuisia muistioita ja tarkistuslistoja tiimeissä, joissa aika on kortilla. Vähemmän sanoja, enemmän ymmärrystä.

 

10. Taistelutahto (Morale) – tahto ratkaisee

Taistelutahto on sotilaan tai sotilasyksikön halukkuus ja päätös taistella, toimia tai jatkaa sinnikkäästi tarpeen mukaan.

"Will fight" is the single most important factor in war. Will to fight helps determine whether a military unit stays in the fight and how well it fights. 

“Tahto voittaa miekan”

Sovellus: Tiimi, joka tietää päämäärän (miksi?), tavoitteen (minne?) ja onnistumisen kriteerit (miten?) sitoutuu tehtävään.

 

11. Aloite (Initiative) – ole aloitteellinen

Aloite tai aloitekyky viittaa aloitteen haltuunottoon, säilyttämiseen ja hyödyntämiseen.

“A good plan violently executed now is better than a perfect plan executed next week." - General George S. Patton

"Jos et tiedä mitä tehdä... Hyökkää! Jos et tiedä miten... Koukaten! Jos et tiedä mistä... Vasemmalta!" – Jääkäreille opetettua.

Sovellus: Anna tiimille suunta ja valtuuta toimimaan niin aloitteellisuus kehittyy itsestään.

 

12. Kitka (Friction) – et voi hallita epävarmuutta, mutta varautua voit

Sodan sumu tai sodan usva (fog of war) tarkoittaa sodankäynnissä, jossa on epävarmuutta ja uusia vaikeuksia saattaa esiintyä.

“War is the realm of uncertainty; three quarters of the factors on which action in war is based are wrapped in a fog of greater or lesser uncertainty.”

”Hyväkin suunnitelma murtuu taistelukosketuksessa”

Sovellus: Suunnitelman lisäksi tulee olla varasuunnitelma ja resurssit sen toteuttamiseksi.

 

Yhteenveto: Periaatteet, jotka kestävät paineessa

Periaate	Siviilikäytön ydinajatus
1. Tavoite	Tarkenna päämäärä ja kommunikoi se selkeästi
2. Hyökkäys	Ole aloitteellinen, älä odota
3. Painopiste	Keskitä resurssit ratkaisevaan kohtaan
4. Taloudellisuus	Minimoi panostus toissijaisiin tehtäviin
5. Liike	Liiku ketterästi ja sopeudu nopeasti
6. Yhtenäisyys	Kuvaa päämäärä ja nimeä yksi johtaja per tavoite
7. Turvallisuus	Suojaa data, osaaminen ja suunnitelmat
8. Yllätys	Yllätä markkina tai kilpailijat – ajalla, paikalla ja tavalla
9. Yksinkertaisuus	Tee suunnitelmista selkeitä, helposti ymmärrettäviä ja toteutettavia
10. Taistelutahto	Tuo näkyväksi miksi, minne ja miten?
11. Aloite	Anna valtuuksia, jotta aloitteellisuus syntyy
12. Kitka	Varaudu epävarmuuteen ja tee vaihtoehtoinen suunnitelma

 

Nämä 12 periaatetta on kehitetty tilanteisiin, joissa halutaan varmistaa onnistuminen paineessa ja epäselvissä tilanteissa. Kun suunta on kirkas, vastuut selkeät ja tekeminen rytmitetty, tiimit kykenevät toimimaan tehokkaasti myös epävarmuuden keskellä.

Mihin operaatioiden johtamisen yleiset periaatteet eivät sellaisenaan sovellu?

Miltä nämä periaatteet näyttävät sinun organisaatiossasi? Mitä toteutat jo nyt – ja missä olisi kehittämisen paikka? Kommentoi, jaa tai ota yhteyttä.

Bonus: Sotateorioiden soveltaminen liiketoimintaan ja sen johtamiseen 

 Lähteet ja lukuvinkit

1. U.S. Army Field Manual FM 3-0: Operations
   https://cyberwar.nl/d/20171005_US-Army-Field-Manual-FM-3-0-Operations.pdf
2. Selected Papers of General William E. DePuy
   https://www.tradoc.army.mil/wp-content/uploads/2020/10/Selected-Papers-of-General-William-Depuy.pdf
3. War As I Knew It, Gen. George S. Patton
   https://cdn.bookey.app/files/pdf/book/en/war-as-i-knew-it.pdf
4. The Foundations of the Science of War, J.F.C. Fuller
   https://www.armyupress.army.mil/Portals/7/combat-studies-institute/csi-books/Foundationsof-Science-of-War.pdf
5. It Doesn’t Take a Hero, Gen. H. Norman Schwarzkopf
   https://en.wikipedia.org/wiki/Norman_Schwarzkopf_Jr.
6. Understanding the "Will to Fight" https://www.rand.org/ard/projects/will-to-fight.html
7. Markku Palokangas (toim.): Sodan usvaa: sodankäynti muutoksessa. Maanpuolustuskorkeakoulu, 2022.
8. Michael W. Schneider, Initiative as a Measure of Battle Command Effectiveness A Monograph by Major Michael W. Schneider Field Artillery https://apps.dtic.mil/sti/tr/pdf/ADA288954.pdf
9. Major David W. Burwell U.S. Army. Morale as a Principle of War. School of Advanced Military Studies United States Army Command and General Staff College Fort Leavenworth, Kansas.
10. Operaatiotaidon ja taktiikan opit Kadettikoulu, Taistelukoulu ja Sotakorkeakoulu mm. https://mpkk.libguides.com/taktiikka ja https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/178103/Operaatiotaito_Rekkedal%20et%20al._2013_verkkoversio.pdf?sequence=4&isAllowed=y

OSA 10: Missä sotilasjohtaminen toimii – ja missä ei

Sotilasjohtaminen on noussut kiinnostuksen kohteeksi monilla siviilijohtamisen alueilla. Se yhdistetään toimintakykyyn, selkeyteen ja valmiuteen toimia myös epävarmuudessa. Mutta mihin kaikkeen sotilasjohtaminen todella sopii? Ja missä sen soveltaminen vaatii varovaisuutta?

Tässä päätösosassa kokoa yhteen sarjan keskeiset havainnot ja tarkastelen, missä sotilasjohtamisen periaatteet voivat vahvistaa organisaatiota – ja missä niiden suora siirtäminen voi olla ongelmallista. Mukana on myös toisia näkökulmia tilanteisiin, joissa soveltaminen ei ole ilmeistä.

Missä sotilasjohtaminen toimii?

1. Kun tarvitaan toimintakykyä epävarmuudessa
   Sotilasjohtaminen korostaa kykyä tehdä päätöksiä vajaalla tiedolla ja reagoida nopeasti muuttuvaan tilanteeseen. Tällaisia hetkiä on myös siviiliorganisaatioissa, esimerkiksi kriisien ja äkillisten muutosten keskellä.
2. Kun selkeät roolit ja vastuut ovat tärkeitä
   Sotilasorganisaatioissa jokaisella on rooli ja vastuuketju on selkeä. Tämä tukee tehokkuutta, koordinaatiota ja johtamisen läpinäkyvyyttä – erityisesti suurissa tai kriittisissä operaatioissa.
3. Kun tavoite ja tehtävä täytyy jakaa ymmärrettävästi
   Sotilasjohtamisen tehtäväjohtaminen perustuu selkeään tehtävään, tarkoitukseen ja tulokseen. Tämä malli auttaa motivoimaan ja suuntaamaan toimintaa myös siviilitiimeissä.
4. Kun halutaan harjoitella ja varautua systemaattisesti
   Sotilasjohtamisessa harjoittelu ja mallien toistettavuus ovat keskiössä. Tämä sopii myös organisaatioihin, jotka haluavat kehittää valmiuksiaan kriiseihin tai johtamistilanteisiin onnettomuus- ja häiriötilanteissa.

Missä sotilasjohtaminen ei toimi sellaisenaan – ja toisaalta

1. Kun kulttuuri korostaa tasa-arvoista vuorovaikutusta
   Monet organisaatiot perustuvat matalaan hierarkiaan ja yhteiskehittämiseen. Liian vahva komentorakenne voi tällöin heikentää osallistumista ja luottamusta.
   Toisaalta tehtäväjohtaminen korostaa juuri luottamukseen perustuvaa vuorovaikutusta ja toimintavapautta halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.
2. Luovuuden ja ideoinnin johtamisessa
   Luovat prosessit tarvitsevat tilaa kokeilulle ja epävarmuudelle. Sotilasjohtamisen rakenteet voivat rajoittaa tätä, jos niitä sovelletaan liian mekaanisesti.
   Toisaalta esikuntatyöskentely ja vaihtoehtojen luominen sekä testaaminen esimerkiksi sotapeleissä ja -harjoituksissa perustuvat luovaan ideointiin ja ratkaisujen yhteiskehittämiseen.
3. Kun johtaminen perustuu vapaaehtoisuuteen tai asiantuntijuuteen
   Sotilasjohtamisessa johtajuus perustuu lakiin ja virkaan. Vapaaehtoisissa tai asiantuntijavetoisissa organisaatioissa toimijuus syntyy enemmän luottamuksesta kuin muodollisesta asemasta.
   Toisaalta hyvä johtaja ansaitsee asemansa ammattitaidon, arvostuksen ja vuorovaikutuksen kautta – aivan kuten sotilasjohtamisessakin.
4. Kun joustavuus ja ketteryys ovat ensisijaisia
   Liiallinen kontrollointi voi hidastaa päätöksentekoa ja estää tiimien itseohjautuvuutta, erityisesti nopeaa kokeilua vaativissa ympäristöissä kuten startup- tai IT-aloilla.
   Toisaalta sotilasjohtamisen "nyrkkisäännöt" ja kokemukseen perustuvat toimintamallit on juuri rakennettu tukemaan nopeaa päätöksentekoa, myös aloitteellisuutta ja intuitiota hyödyntäen.

Sotilasjohtaminen ei ole valmis malli – vaan harkittava työkalu

Tämän blogisarjan arvoa lukijoille on pyritty tuomaan juuri siitä, että siinä ei ole esitetty  valmiita vastauksia, vaan avata tilaa ajattelulle. Sotilasjohtaminen ei ole ratkaisu kaikkeen. Se on yksi ajattelutapa, joka voi täydentää muuta johtamista – mutta se vaatii ymmärrystä kontekstista, kulttuurista ja ihmisistä. Siviilijohtaminen ja sen parhaat käytännöt soveltuvat myös sotilasjohtamiseen.

Johtamisen tarkoitus on mahdollistaa yhteinen suunta ja toiminta myös epävarmoissa tilanteissa. Parhaimmillaan sotilasjohtamisen opit auttavat valmistautumaan tulevaan ja johtamaan selkeästi silloin aika on kriittinen tekijä. Kuten eräs kenraali ja ystäväni totesi: ”On aikakriittisiä ja aika kriittisiä asioita”.

Sotilasjohtamisen arvo ei ole kovuudessa, vaan siinä, miten hyvin valmistautunut ja toimintakykyinen johtaja kykenee palvelemaan organisaatiotaan – siviilissä tai kentällä.

Sotilasjohtamisen soveltuvuus eri toimintaympäristöissä

Toimintaympäristö	Soveltuvuus	Mikä toimii hyvin	Missä varovaisuutta tarvitaan
Kriisijohtaminen	Erittäin hyvin	Nopea päätöksenteko, selkeät roolit	Organisaation erityispiirteet
Sote-organisaatiot	Osittain sovellettavissa	Tehtäväjohtaminen, vastuiden selkeys	Hierarkian ja autonomian tasapaino, potilasvuorovaikutus
Koulutus- ja kasvatusala	Valikoivasti sovellettavissa	Harjoittelumallit, kriisivalmius	Luovuuden ja tasa-arvon johtaminen
Yritysmaailma (teollisuus)	Hyvin sovellettavissa	Strateginen suunnittelu, muutosjohtaminen	Liiallinen muodollisuus ketterissä tiimeissä
IT- ja luovat alat	Rajoitetusti soveltuva	Projektinhallinnan periaatteet rajatuissa tilanteissa	Autonomian ja luovuuden johtaminen
Vapaaehtoisjärjestöt	Huonosti soveltuva	Tehtävämääritys poikkeustilanteissa	Motivaatio perustuu luottamukseen
Viranomaisorganisaatiot	Luontainen sovelluskohde	Komentorakenne, valmiudet, harjoittelumalli	Organisaation erityispiirteet

Lopuksi

Tämä blogisarja on ollut kutsu ajatteluun – ei malli, joka pitäisi kopioida. Sotilasjohtamisen parhaat opit eivät rajoitu esikuntiin ja operaatioihin. Ne voivat auttaa jokaista johtajaa valmistautumaan, selkeyttämään ja kantamaan vastuuta myös siviilielämän vaativissa tilanteissa.

Jos tämä sarja herätti ajatuksia tai haluat soveltaa näitä teemoja omassa työssäsi, ole yhteydessä.

Tästä pääset blogisarjan alkuun.

Kiitos, että olit mukana.

Terveisin,

Hannu Hyppönen

Tehtäväjohtaminen siviiliorganisaatiossa – miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?

Miksi kannattaa lukea?

Tässä tekstissä esitän yksinkertaisen mallin, joka auttaa johtamaan tehokkaasti lähellä ja etänä, paineen alla ja epävarmuudessa – ilman mikromanageerausta. Saat käytännön esimerkin, jota voit käyttää, vaikka seuraavassa tiimipalaverissa.

Johtaminen hajautetussa ympäristössä vaatii tarkoitusta – ei valvontaa

Etätyö, hybridityö ja hajautetut tiimit ovat uusi normaali. Samalla monet esihenkilöt kamppailevat kysymyksen kanssa: Miten varmistaa suunta, vastuu ja päätöksenteko, kun yhteys ei ole jatkuvasti päällä?

Sotilasorganisaatioissa tämä on arkea. Juuri siksi tehtäväjohtaminen – mission command – tarjoaa tehokkaan mallin myös siviilijohtamiseen. Siinä korostuu tehtävän ja tarkoituksen selkeys, toimintavapaus keinoissa sekä luottamukseen perustuva johtaminen.

1. TTTJ-malli: tehtäväjohtamisen ydin siviilikontekstissa

Siviilijohtaja voi soveltaa tehtäväjohtamista käyttämällä jo varusmiesten johtajakoulutuksesta tuttua TTTJ-rakennetta:

• Tilanne: Mikä on tilanne, konteksti tai ongelma?
• Tehtävä: Mitä halutaan tehdä – ja miksi ja mikä on tavoite?
• Tukeminen: Mitä tukea, resursseja tai ohjausta annetaan?
• Johtaminen: Kuka johtaa, miten edistymistä seurataan?
• (Toimintaohjeet – tarvittaessa. Kokenut tiimi ei tarvitse ohjeita)

Tämä tuo selkeyttä ilman kahlitsevaa ohjeistusta. Toimintavapaus ei tarkoita vapautta päämäärästä.

2. Tehtäväjohtaminen vs. OKR – mitä eroa?

Usein kysytään: eikö tämä ole kuin tavoitejohtamisen malli OKR (Objectives and Key Results)?
Osin kyllä – mutta ero on painotuksessa:

	Tehtäväjohtaminen (TTTJ)	OKR
Suunta	Kuvaa tarkoituksen ja halutun loppuasetelma	Määrittelee mitattavat tavoitteet
Vapaus	Korostaa keinojen valinnanvapautta	Rajatumpaa, usein avaintuloksiin sidottua
Kriisitilanne	Suunniteltu päätöksentekoon paineessa	Vähemmän ketterä epävarmassa ympäristössä
Tukeminen	Tuki ja johtaminen näkyvästi osa tehtävää	Vähemmän painotettu

Yhdistämällä molemmat mallit voit johtaa tavoitteellisesti – mutta tarkoitus ja tilannetaju edellä.

3. Luottamus, osaaminen ja päämäärän jakaminen

Mission command ei toimi ilman luottamusta.
Johtajan vastuulla on rakentaa: selkeä tilanneymmärrys, yhteinen tarkoituksen käsitys ja johdettavien osaaminen ja toimintakyky.

Vapaus ei ole automaatio – se ansaitaan ja rakennetaan koulutuksen, kokemuksen ja keskustelun kautta.

“Provide only what is necessary to achieve a clearly defined end-state. Leave the ‘how’ to your subordinates.”
– Gen. Jim Mattis, Call Sign Chaos

4. Esimerkki: TTTJ-mallin soveltaminen siviiliorganisaatiossa

Tilanne:
Tuoteryhmän myynti kaipaa vauhtia ennen kesälomakautta.

Tehtävä (ml. miksi ja loppuasetelma):
Tiimi suunnittelee ja toteuttaa verkkokampanjan 1.7. mennessä.
Tarkoituksena on parantaa tuoteryhmän näkyvyyttä ja kerätä asiakaspalautetta jatkokehitystä varten.
Loppuasetelma: kampanja tavoittaa vähintään 5 000 kävijää ja tuottaa 100 palautetta.

Tukeminen:
Intran materiaalit ja aiemmat datat käytettävissä, sparraus tarjolla tuote- ja viestintäasiantuntijalta. Tavoitepalaveri pe 27.6. ja seuranta pe 1.8.

Johtaminen:
Markkinointipäällikkö ohjaa suunnan, hyväksyy konseptin 26.6. ja koordinoi lopputulosten arvioinnin elokuussa. Tiimi saa toteutusvastuun.

5. Mission Command ja ketteryys USA:ssa ja Israelissa

Yhdysvallat ja Israel ovat osoittaneet tehtäväjohtamisen arvon käytännössä.

USA Armeijan doktriinijulkaisussa tehtävätaktiikalla on keskeinen osa johtamista. Tehtävätaktiikka selkeyttää toimintaa ja antaa johtajille tilaa keskittyä tehtävän suorittamiseen omassa kontekstissaan yhteisen tavoitteen saamiseksi. Operaatiot edellyttävät jatkuvaa sopeutumista, nopeaa päätöksentekoa ja hajautettua toimeenpanoa.

“The Israeli Defense Forces emphasize decentralization, initiative, and rapid response at the tactical level to maintain an edge over more rigid adversaries.”
– Grounded Curiosity

Kun päätökset tehdään siellä missä mahdollisuudet havaitaan, organisaatio toimii nopeammin kuin jäykät vastustajat – sama pätee yritysmaailmassa.

 6. Komentajan intentio (aikomus): loppuasetelman voima

Mission command ei ole “vapaata tulkintaa” vaan perustuu johtajan tahdon selkeyteen.
Komentajan intentio antaa tehtävän ja tarkoituksen lisäksi kuvan siitä, miltä onnistuminen näyttää.

Siviilijohtamisessa tämä tarkoittaa, että lopputulos, miltä onnistuminen näyttää, määritellään näkyvästi – mutta ei lukita keinoja.

Yhteenveto: Selkeys mahdollistaa vapauden

Tehtäväjohtaminen yhdistää: yhteisen suunnan, merkityksellisyyden ja keinojen vapauden.

Siksi se toimii tilanteissa, joissa nopeus, luottamus ja sitoutuminen ratkaisevat.
Myös hybridityössä.

Kysy itseltäsi:

Milloin viimeksi kerroit tiimillesi selkeästi, miksi tehtävä on tärkeä – ja miltä onnistuminen näyttää?

Tästä pääset blogisarjan alkuun.

 Lähteitä ja lukuvinkkejä

• Army Doctrine Publication ADP 6-0 Mission Command: Command and Control of Army Forces July 2019
• Mattis, J. (2021): Call Sign Chaos
• Jouko, P. (2009): Tehtävätaktiikka suomalaisessa sotataidossa. Tiede ja ase 67, 2009
• Puolustusvoimat  Johtajan käsikirja 2022 ja Sotilaan Käsikirja 2024
• Gideon rounded Curiosity: Mission Command in the Israel Defence Forces 
• Valmennus HH -blogi: Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta

 Kirjoittajan huomautus

Tämä blogiteksti on osa sarjaa, joka pohjautuu yli 100 aiempaan johtamiseen liittyvään blogitekstiin. Tekstissä on hyödynnetty tekoälyä (ChatGPT) mm. lähteiden hakuun. Kaikki tulkinnat ja vastuu ovat kirjoittajalla.

Miten sotilasjohtamista voi soveltaa muussa johtamisessa?

Johtajana olen pitkään ollut kiinnostunut siitä, miten sotilasjohtamisen oppeja voitaisiin soveltaa siviiliorganisaatioiden arkeen. Usein kuulee väitteitä suuntaan, jos toiseen: toisten mielestä sotilasjohtaminen on liian hierarkkista ja jäykkää, toisten mukaan juuri sitä kaivattaisiin nykyisiin johtamishaasteisiin – etenkin kriisien, paineen ja epävarmuuden keskellä.

Päätin ottaa selvää, mitä sotilasjohtamisesta todella kirjoitetaan siviilijohtamisen näkökulmasta. Tavoitteeni oli tunnistaa yhteisiä oppeja, joita voisi suoraan – tai soveltaen – hyödyntää myös muissa kuin sotilaallisessa toimintaympäristössä. Miksi siviilijohtajankin kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?

Mitä maailmalla on kirjoitettu sotilasjohtamisen opeista?

Etsin kymmenkunta artikkelia ja kirjaa hakusanalla “Leadership Lessons from the Military”. Mukana oli muun muassa Harvard Business Schoolin, Forbesin ja McKinseyn julkaisuja, veteraanijohtajien kirjoituksia LinkedInissä sekä kirjoja, joissa pureudutaan sotilasjohtamisen ja liike-elämän rajapintaan.

Keskityin erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

• Mitkä sotilasjohtamisen opit nousevat esiin toistuvasti?
• Miten niitä perustellaan?
• Miten niitä voisi soveltaa siviilikontekstissa?

Tässä kuusi löydöstä

1. Johtaminen esimerkillä ja arvojen kautta

"Leaders eat last." – lähes jokaisessa lähteessä mainittu esimerkki

• Sotilasjohtaminen perustuu esimerkin voimaan: hyvä johtaja ei vain käske, vaan toimii itse periaatteidensa mukaan.
• Arvopohjainen johtaminen (rehellisyys, vastuunotto, kunnioitus) on lähtökohta – ei lisä.

Sovellettavaa: Esimerkki ohjaa enemmän kuin ohje. Arvojohtaminen rakentaa luottamusta ja kulttuuria.

2. Päätöksenteko paineessa ja epävarmuudessa

"Decide quickly, act decisively."

• Sotilasjohtamisessa korostuu päätöksenteon kyky tilanteissa, joissa tieto on puutteellista, paine kovaa ja aika rajallinen.
• OODA-silmukka ja tilanteen jatkuva arviointi mainitaan usein.

Sovellettavaa: Johtajan pitää kyetä tekemään päätöksiä myös epätäydellisellä tiedolla – ja kantamaan niistä vastuu.

3. Tehtäväjohtaminen (Mission Command) ja vastuun jakaminen

"Don’t micromanage. Give direction, not dictation."

• Johtaja asettaa suunnan ja tavoitteen, mutta antaa yksilöille vapauden toteuttaa tehtävä omalla tavallaan.
• Tämä kasvattaa itsenäisyyttä, luottamusta ja ketteryyttä.

Sovellettavaa: Itseohjautuvuus ja vastuun antaminen kehittävät tiimejä tehokkaammin kuin kontrolli.

4. Tiimityö ja yhteinen suunta

"Success is collective, not individual."

• Luottamus, selkeät roolit ja jatkuva viestintä ovat kriittisiä.
• Hyvä johtaja ei johda joukkoa taakseen, vaan keskelle tiimiä – palvelujohtajuus mainitaan monessa lähteessä.

Sovellettavaa: Ilman tiimin toimivuutta ei ole johtajuutta. Johtaja on tiimin toimintakyvyn mahdollistaja.

5. Kurinalaisuus – ei käskyjen vaan jatkuvan valmistautumisen kautta

"Discipline is doing what needs to be done, even when no one is watching."

• Kurinalaisuus ymmärretään useissa lähteissä enemmän henkisenä kestävyytenä ja jatkuvana valmistautumisena kuin muodollisena kurina.
• Battle rhythm, valmistautuminen ja harjoittelu (harjoitus tekee johtajan).

Sovellettavaa: Johdonmukaisuus, valmistautuminen ja toimintatavat tukevat organisaation resilienssiä.

6. Palautekulttuuri ja jatkuva kehittyminen

"After Action Review isn’t a ritual – it’s a mindset."

• Jokaisessa lähteessä mainitaan systemaattinen oppiminen: analyysi, palaute ja kehittyminen kuuluvat normaaliin johtamiseen.
• Virheistä oppiminen ei ole heikkoutta vaan vahvuutta.

Sovellettavaa: Palautekulttuuri ei ole mukavuusalueella olemista – vaan toiminta- ja oppimiskyvyn varmistamista.

2. Mitä nämä lähteet osoittavat? – Yhteiset opit ja niiden soveltaminen

Kokosin löydöksistä yhteenvedon, josta alkaa hahmottua kuusi selkeästi toistuvaa periaatetta.

Lähes kaikissa julkaisuissa nousivat esiin samat ydinteemat. Niitä ei kuvattu samoilla sanoilla, mutta sisältö oli silti yllättävän yhtenäinen.

Tässä kuusi yhteistä oppia ja ajatus siitä, mitä siviilijohtaja voi niistä omaksua:

Sotilasjohtamisen opit	Miten niitä voi soveltaa siviilijohtamisessa?
1. Esimerkillä ja arvoilla johtaminen	Rakenna luottamus teoilla, johdonmukaisuudella ja arvojen näkyvyydellä
2. Päätöksenteko paineessa ja epävarmuudessa	Harjoittele päätöksentekoa myös silloin, kun tieto on vajavaista
3. Tehtäväjohtaminen (mission command)	Aseta tavoite ja anna tiimille vapaus valita keinot – vastuuta ja valtuuta
4. Tiimityö ja yhteinen suunta	Tarkenna roolit, lisää viestintää ja rakenna kulttuuria, jossa onnistutaan yhdessä
5. Kurinalaisuus ja valmistautuminen	Luo toimintatapoja, jotka eivät ole riippuvaisia yksilöistä tai hyvistä hetkistä
6. Palautekulttuuri ja jatkuva kehittyminen	Tee oppimisesta osa rutiinia: reflektoi, kertaa ja kehitä jatkuvasti

Näiden kuuden periaatteen avulla syntyy selkäranka, jota jokainen johtaja voi hyödyntää paitsi kriiseissä myös arjen johtamisessa – etenkin silloin, kun ympäristö on kompleksinen, paineinen tai nopealiikkeinen.

3. Nämä opit löytyvät myös suomalaisen sotilasjohtamisen ytimestä

Näitä kansainvälisiä havaintoja peilatessa ei voi olla huomaamatta, miten vahvasti ne heijastuvat myös Suomen puolustusvoimien johtamisen periaatteisiin. Vaikka terminologia on hieman eri, sisältö on hyvin samansuuntainen.

• Johtajan esimerkki ja arvopohjaisuus – PV:n johtajakoulutuksessa korostetaan rehellisyyttä, vastuunkantoa ja johdonmukaisuutta, jotka näkyvät myös koulutettavan toiminnassa.
• Tehtäväjohtaminen – PV:n toimintatapojen ytimessä on käsite tehtäväjohtaminen, jossa johtaja määrittää tavoitteen ja aikomuksen, mutta johdettavat ratkaisevat toteuttamistavan.
• Harjoittelu ja tilannejohtaminen – Esimerkiksi harjoitukset ja palautemekanismit ovat arkea, ei poikkeuksia. Reflektio kuuluu jokaiseen harjoitukseen ja operaatioon sekä niiden vaiheisiin.

Yhteenveto: sotilasjohtaminen ei ole komentamista – vaan toimintakyvyn johtamista

Sotilasjohtamisen ydin ei ole hierarkia, vaan toimintakyvyn rakentaminen epävarmassa ympäristössä. Nämä tiivistetyt kuusi yhteistä oppia osoittavat, että sotilasjohtaminen on sovellettavissa myös muussa johtamisessa – ei siirrettävä sellaisenaan, mutta muokattavissa voimavaraksi. Kaikki johtajat tarvitsevat kyky johtaa arvoilla, suunnalla  ja valmistautumisella.

Tästä pääset blogisarjan alkuun

Kirjoittajan huomautus:

Tämä blogiteksti on osa sarjaa, joka pohjautuu kirjoittajan yli 100 aiempaan johtamista käsittelevään blogitekstiin sekä laajaan kokemukseen johtamisen kehittämisestä. Kirjoitusten tukena on hyödynnetty myös tekoälyä (ChatGPT) rakenteiden jäsentelyssä, lähteiden analysoinnissa ja näkökulmien kirkastamisessa. Kaikki sisältö ja vastuut ovat kirjoittajan.

Lähteitä ja lisälukemista:

McKinsey & Company: Leadership lessons from the military
– Kriisijohtaminen, joustavuus, tehtäväjohtaminen

Harvard Business School Online: How the Military Prepared Me to Lead
– Johtajuus arvopohjalta, suunnitelmien mukauttaminen, vastuun jakaminen

Fast Company: The Top 5 Leadership Lessons from the Military
– Toimintaorientoituneisuus, päätöksentekokyky, palvelujohtajuus

Forbes: Military Leadership Lessons: Be the Leader Others Want to Work For
– Luottamuksen rakentaminen, inspiroiva johtajuus

LinkedIn (useita käyttäjiä): 10 Leadership Lessons from My Military Service
– "Leaders eat last", rehellisyys, perusasioiden kunnioittaminen

Army University Press: Leadership Lessons from a General's Memoirs
– Ulysses S. Grantin opetukset päätöksenteosta ja alaisjohtamisesta

West Point (muistelmat ja blogit): Ten Lessons from Ten Years in the Army
– Battle rhythm, vaikeiden keskustelujen johtaminen

True Colors Investing: 8 Lessons in Military Leadership
– Viestintä, sopeutuminen, resilienssi, palvelujohtajuus

Warrior Allegiance: From Battlefield to Boardroom
– Veteraanijohtajien kokemukset siirtymisestä liike-elämään

PubMed / akateemiset katsaukset: Leadership Lessons Learned from the Military

– Systemaattinen analyysi sotilasjohtamisen koulutusmalleista

Uusi blogisarja: Sotilasjohtamisen opit siviilijohtamiseen

Uusi blogisarja julkaistu – 10 näkökulmaa johtajille, jotka haluavat selkeyttä ja vahvuutta muuttuvaan arkeen

Johtaminen on kovassa paineessa. Muutokset kiihtyvät, epävarmuus lisääntyy ja ihmiset kaipaavat suuntaa. Tässä sarjassa katsomme johtamista yhdestä poikkeuksellisesta näkökulmasta – sotilasjohtamisesta.

Tämä ei ole käskyjen tai jäykän hierarkian ylistys. Tämä on kutsu tutkia, mitä sotilasjohtamisen ajattelu, valmistautuminen ja yhteisöllisyys voivat opettaa johtajalle, joka toimii tiimien, ihmisten ja ristiriitaisten odotusten keskellä.

Sarja pohjautuu käytännön kokemukseen sotilas- ja siviiliorganisaatioista, mutta myös johtamisen tutkimukseen, päätöksenteon malleihin ja yhteisöllisen kulttuurin rakentamisen teorioihin.

Klikkaa ja tutustu sarjan teemoihin:

1. Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta?
2. Mitä on sotilasjohtaminen?
3. Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?
4. Tehtäväjohtaminen - miten soveltaa sotilasjohtamisen ydintaitoa?
5. Johtaminen poikkeuksellisissa tilanteissa - OODA ja ILOA
6. Miten sotilaita valmennetaan tekemään päätöksiä?
7. Kun kriisi ei mahdu nelikenttään – Näkökulmia skenaariotyön laajentamiseen kriisitilanteissa
8. Lessons from the Field: Working with a Word-Class Military Senior Advisory Team
9. Lessons Learned and Best Practices for Staff Work
10. Missä sotilasjohtaminen toimii - ja missä ei?

Kenelle tämä on tarkoitettu?

Tämä sarja on sinulle jos

• Johdat ihmisiä esihenkilönä asiantuntijana kehittäjänä tai johtoryhmässä
• Etsit tapoja vahvistaa toiminnan selkeyttä ja päätöksenteon rohkeutta
• Uskot että johtajuus on tekoja ei vain titteleitä

Miksi lukea?

• Jokainen osa antaa oman oivalluksen – voit lukea yksittäin tai kokonaisuutena
• Kirjoitukset ovat käytännönläheisiä ja puhuttelevat arjen johtamistyötä
• Taustalla on vuosien kokemus sekä käytännön valmennuksista että johtamisen tutkimuksesta
• Sarja ei vain tuo sotilasjohtamista esiin – vaan myös osoittaa milloin ja miksi se ei toimi

Tule mukaan matkalle

Voit seurata tekstejä blogissa tai LinkedIn-profiilista.

Ensimmäinen blogin osa on Miksi siviilijohtajan kannattaa kiinnostua sotilasjohtamisesta.

Kolme kysymystä lukijalle

1 Mikä aihe puhuttelee sinua eniten juuri nyt
2 Missä tiimissäsi olisi hyötyä selkeämmästä suunnasta tai valmistautumisesta
3 Miten sinä yhdistät ajattelun toimintakykyyn

Johtaminen on yhteinen tehtävä – ei yksilösuoritus
Tule mukaan kommentoi haasta ja jaa omat kokemuksesi

Kirjoittajan huomautus

Tämä blogisarja on kirjoitettu asiantuntijatyönä, ja sen taustalla on yli 100 aiempaa kirjoittamaani blogitekstiä johtamisesta, tiimityöstä ja organisaation kehittämisestä.

Sarjan valmistelussa on lisäksi hyödynnetty tekoälyä (ChatGPT) sparraus- ja ideointityökaluna. Tekoälyä on käytetty erityisesti rakenteiden selkiyttämisessä, kansainvälisen lähdemateriaalin jäsentelyssä ja näkökulmien laajentamisessa.

Kaikki sisältö ja tulkinnat ovat kuitenkin kirjoittajan itsensä tuottamia ja perustuvat kokemukseen, harkintaan ja jatkuvaan kehittämistyöhön.

Sarjan tavoitteena on yhdistää sotilasjohtamisen ajattelu siviilijohtamisen arkeen – käytännönläheisesti ja soveltavasti.

Johtaminen kolmella tasolla – Miksi, Miten ja Mitä?

Päätöksenteko ja ihmisten johtaminen eivät ole yksi ja sama asia kaikilla organisaatiotasoilla. Strateginen, operatiivinen ja taktinen taso edellyttävät erilaista ajattelua, toimintaa ja yhteistyötä. Niiden selkeä ymmärtäminen auttaa johtajia toimimaan oikealla tavalla omassa roolissaan – ja rakentamaan toimivan kokonaisuuden muiden kanssa.

Tässä kirjoituksessa avaan jokaisen tason ytimen, keskeiset työkalut ja sen, miltä onnistuminen käytännössä näyttää. Samalla tuon esiin, miksi yhteisöllinen johtaminen ja jaettu päätöksenteko ovat kriittisiä erityisesti nopeasti muuttuvassa maailmassa. Havainnollistan eroja myös sotilas- ja yritysjohtamisen esimerkein.

Kirjoittaja: Eversti evp ja johtamisen valmentaja, erikoistunut siviili- ja sotilasjohtamisen yhdistäviin käytäntöihin.

 

Strateginen taso – Miksi olemme olemassa ja mihin olemme menossa?

Strateginen taso määrittää suunnan. Tällä tasolla tehtävät päätökset koskettavat organisaation tarkoitusta, identiteettiä ja pitkän aikavälin suuntaa. Kyse ei ole päivittäisistä toimista, vaan tulevaisuuden rakentamisesta epävarmuuden keskellä.

Johtamisen ydin:
Strategisella tasolla johtaja toimii suunnannäyttäjänä ja merkityksen rakentajana – mutta ei yksin. Suunta kirkastetaan dialogissa hallituksen, johtoryhmän, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Kulttuuria ei luoda ylhäältä käsin, vaan yhdessä todeksi elämällä. Team of Teams -ajattelun mukaisesti johtaja rakentaa lisäksi jaetun tietoisuuden ja luottamuksen kulttuurin, jotka mahdollistavat päätöksenteon hajauttamisen ilman kaaosta.

Työkaluja ja ajattelumalleja: Systeemiajattelu, SWOT / PESTEL / Porterin viisi voimaa, Scenario-ajattelu, OKR, Balanced Scorecard, Kotter, ADKAR, Arvolupaus, mission johtaminen sekä Jaetun tietoisuuden mallit (shared consciousness).

Onnistuminen näkyy näin: Suunta on selkeä ja ymmärretty kaikilla tasoilla. Päätöksiä tehdään pitkäjänteisesti, vaikka ympäristö muuttuu. Henkilöstö kokee työnsä merkitykselliseksi ja kykenee toimimaan itsenäisesti kokonaisuuden hyväksi.

Yritysesimerkki: Hallitus ja toimitusjohtaja päättävät siirtää painopisteen kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun viiden vuoden tähtäimellä, käynnistää osallistavan strategiakeskustelun koko henkilöstön kanssa ja antaa yksiköille vapauden toteuttaa tavoitteita omilla keinoillaan.

Sotilaallinen esimerkki: Puolustusvoimien komentaja määrittää uuden puolustusstrategian, joka painottaa hybridiuhkien torjuntaa ja kansainvälistä yhteistyötä – ja rakentaa strategian toimeenpanon verkostona, ei käskylistana.

 

Operatiivinen taso – Miten viemme strategian käytäntöön?

Operatiivinen taso rakentaa sillan strategian ja arjen välille. Täällä päätökset koskevat suunnitelmia, resursseja, vastuita ja toimintaa. Tärkeintä ei ole hallinta vaan kyky koordinoida, mahdollistaa ja yhteistoimia yli yksikkörajojen.

Johtamisen ydin:
Operatiivinen johtaja ei vain vie strategiaa käytäntöön – vaan kokoaa yhteen ihmisiä, tiimejä ja näkökulmia. Hän mahdollistaa koordinoidun autonomian, jossa tiimit voivat toimia nopeasti ja itsenäisesti, mutta yhteisen tilannekuvan pohjalta. Tämä edellyttää avoimuutta, jatkuvaa tietovirtaa ja luottamusta.

Työkaluja ja ajattelumalleja: Toimeenpanosuunnitelmat, RACI-matriisi, Projektinhallinta (PRINCE2, Agile, PMBOK), KPI-seuranta, viikkorytmit, Lean / PDCA, OODA, GROW, Riskienhallinta sekä Team of Teams: Liaison officers, yhteiset tilannekatsaukset, tiedon verkostot.

Onnistuminen näkyy näin: Strategia elää arjessa konkreettisina tavoitteina. Resurssit kohdentuvat oikein, tiimit tukevat toisiaan ja rytmi pysyy. Päätöksiä tehdään oikea-aikaisesti ja ketterästi, mutta suuntaa unohtamatta.

Yritysesimerkki: Osastopäällikkö laatii budjetin kansainvälistymiseen ja järjestää viikoittaiset sync-palaverit, joissa eri yksiköt jakavat tietoa, sovittavat toimenpiteet ja korjaavat kurssia nopeasti.

Sotilaallinen esimerkki: Prikaatin komentaja johtaa sotaharjoituksen suunnittelua, johon osallistuvat eri aselajit verkostomaisesti, yhteistä tilannekuvaa hyödyntäen – ei vain omista lähtökohdistaan.

 

Taktinen taso – Mitä tehdään tänään ja miten onnistumme arjessa?

Taktinen taso on arjen toiminnan taso. Tässä tehdään päätöksiä nopeasti ja reagoidaan tilanteisiin. Kyse ei ole pelkästä toimeenpanosta, vaan itseohjautuvista tiimeistä, jotka ratkovat ongelmia, kehittävät omaa toimintaansa ja tekevät päätöksiä kontekstin perusteella.

Johtamisen ydin:
Taktisen tason johtaja ei "johda käskyttämällä", vaan mahdollistaa toimivan vuorovaikutuksen, selkeyden ja reagointikyvyn. Hän tukee tiimin kykyä tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmia – ei yksin, vaan yhdessä. McChrystalin mukaan nopeus ja sopeutumiskyky ovat tärkeämpiä kuin täydellinen tieto.

Työkaluja ja ajattelumalleja: Päivittäisjohtaminen, tiimipalaverit, A3, 5 Why’s, Palautemallit, Työvuorosuunnittelu / tehtävien jako, Visuaalinen seuranta sekä Team of Teams: Empowered teams, nopeat oppimissilmukat, jaettu päätöksenteko.

Onnistuminen näkyy näin:

• Tiimit tietävät mitä tehdä ja miksi – ilman että jokainen asia tarvitsee hyväksyntää.
• Päivittäiset haasteet ratkotaan yhdessä nopeasti.
• Tiimi toimii tehokkaasti ja oppii jatkuvasti.

Yritysesimerkki: Tiiminvetäjä vetää aamupalaverin, jossa tiimi itse tunnistaa esteet, sopii toimenpiteistä ja seuraa tavoitteiden etenemistä visuaalisesti. Palaute on päivittäistä.

Sotilaallinen esimerkki: Joukkueenjohtaja antaa puolustuskäskyn, jonka pohjalta ryhmänjohtajat tekevät ratkaisuja omatoimisesti maastossa – luottaen yhteiseen koulutukseen, tilannekuvaan ja tehtävän tavoitteeseen.

 

Johtaminen on yhteinen tehtävä

Kaikilla tasoilla johtaminen on yhteisöllinen teko. Strategia ei toimi ilman ymmärrystä kentältä. Operatiivinen koordinointi ei onnistu ilman luottamusta ja yhteistyötä. Taktinen toiminta ei voi olla tehokasta ilman valtuutusta ja palautetta. Johtaminen ei ole yksilösuoritus – se on yhteispeliä.

"It takes a network to defeat a network." – Stanley McChrystal

 

Yhteenvetotaulukko

Taso	Päätökset	Johtamisen ydin	Onnistuminen näkyy kun...
Strateginen	Miksi? Suunta, visio, muutos	Merkityksen ja yhteisen tietoisuuden luominen	Suunta ymmärretty, ihmiset sitoutuneita ja aloitteellisia
Operatiivinen	Miten? Prosessit, resurssit	Verkostomainen koordinointi ja rytmi	Toiminta etenee suunnitelman mukaisesti, tieto liikkuu
Taktinen	Mitä? Päivittäinen toiminta	Itseohjautuvuus, nopea päätöksenteko	Tiimit ratkaisevat, oppivat ja tekevät tulosta arjessa

 Tästä pääset blogisarjan alkuun.

Lähteitä ja lisälukemista

• McChrystal, S., Collins, T., Silverman, D., & Fussell, C. (2015). Team of Teams: New Rules of Engagement for a Complex World. Penguin Publishing.
• Kotter, J. (1996). Leading Change. Harvard Business Review Press.
• Hiatt, J. (2006). "ADKAR: A Model for Change in Business, Government and Our Community." (“Hiatt, J. (2006). ADKAR A Model for Change in Business, Government and ...”) Prosci.
• Kaplan, R. S. & Norton, D. P. (1996). The Balanced Scorecard. Harvard Business Review Press.
• Senge, P. (1990). "The Fifth Discipline: The Art and Practice of the Learning Organization." (“Still in search of learning organization? Towards a radical account of ...”)
• Hamel, G. & Zanini, M. (2020). "Humanocracy: Creating Organizations as Amazing as the People Inside Them." (“Humanocracy: Creating Organizations as Amazing as the People Inside ...”)
• Suomen puolustusvoimien johtamisoppeja (mm. Johtajan Käsikirja, Sotilaan Käsikirja)