“We do not rise to the level of our expectations. We fall to the level of our training.”
– Archilochos (kreikkalainen sotilasrunoilija)
Miksi tämä aihe?
Sotilasjohtamisessa oppiminen ei ole raporttipinoja vaan toimintaa. Oivallukset syntyvät hetkeä myöhemmin, kentällä, yhdessä – silloin kun kokemus on vielä tuore. Tätä käytäntöä kutsutaan After Action Review’ksi (AAR) – Puolustusvoimissa itsearvioinniksi.
Tässä kirjoituksessa tarkastelen taktisen tason AAR:ää, eli miten sotilasyksiköt – ryhmät, joukkueet ja komppaniat – arvioivat omaa toimintaansa nopeasti ja systemaattisesti. Lisäksi esitän, miten tätä käytäntöä voidaan soveltaa siviilityöhön, projekteihin sekä ammatilliseen koulutukseen – myös kiireisessä arjessa.
Tämä blogi on suunnattu erityisesti esihenkilöille, kouluttajille ja tiimivetäjille, jotka etsivät konkreettisia tapoja kehittää toimintaa ja oppimista suoraan arjen keskellä.
Mitä on taktisen tason AAR?
AAR on viiden kysymyksen menetelmä, jota käytetään heti toiminnan jälkeen:
Mitä oli tarkoitus tehdä?
Mitä tapahtui?
Miksi näin tapahtui?
Mitä opittiin?
Miten toimitaan ensi kerralla?
AAR ei ole raportti eikä syyllistämisistunto, vaan yhteinen keskustelu, joka mahdollistaa oivalluksia ja kehitystä. AAR:n ydin on siinä, että oppiminen kiinnitetään juuri koettuun tilanteeseen – ennen kuin aika ja muisti etäännyttävät tapahtunutta.
Miksi sotilaat käyttävät AAR:ää?
Taktinen taso on se, missä tapahtuu: virheet, onnistumiset, reaktiot ja päätökset. AAR antaa mahdollisuuden pysähtyä ja oppia heti – ilman viiveitä – nopeammin kuin vastustaja.
AAR:n hyödyt:
Kehittää päätöksentekoa ja johtamista
Vahvistaa tiimityötä ja luottamusta
Tuo virheet ja onnistumiset näkyviin rakentavasti
Mahdollistaa ketterän palautteen ja nopean kehityksen
Hyvin toteutettu AAR ei ainoastaan kehitä suoritusta – se myös rakentaa kulttuuria, jossa virheistä opitaan eikä pelätä.
Sotilasalan esimerkki: joukkueen hyökkäys ja AAR
Tilanne: Joukkueen hyökkäysharjoitus. Harjoituksen jälkeen upseerikokelas johtaa AAR:n koko joukkueelle.
Upseerikokelaan vetämä AAR etenee näin:
Mitä oli tarkoitus tehdä?
→ Lyödä vihollinen ja valmistautua torjumaan vihollisen vastahyökkäys.
Mitä tapahtui?
→ Vihollisen taempaa partiota ei havaittu tiedusteltaessa. Tulitukiryhmä ei pystynyt tukemaan hyökkäystä. Ryhmien tavoitteet olivat liian lähellä toisiaan.
Miksi näin tapahtui?
→ Dronetiedustelu pitää tehdä tarkemmin ja syvemmälle. Hyökkäyskäskyni ei ollut tarpeeksi selvä. Otan varajohtajan tulitukiryhmän johtajaksi ja mukaan tiedusteluun.
Mitä opittiin?
→ Dronepartionjohtaja: varataan pidempi lentoaika.
→ Joukkueen varajohtaja: Tulen mukaan tiedusteluun ja tulitukiryhmään otetaan myös tarkka-ampuja.
→ 1. ryhmän johtaja: suuntaan ryhmän hyökkäystä enemmän vasemmalle, joista voin tukea paremmin 2. ryhmää.
→ 2. ryhmän johtaja: käytämme enemmän tulta ja liikettä.
→ 3. ryhmän johtaja: yksi kevytsinko jäi ajoneuvoon, tarkistan ryhmän ennen liikkeellelähtöä.
Miten toimitaan ensi kerralla?
→ Otetaan opit huomioon. Kerratkaa toiminta vielä ryhmissänne. Harjoitellaan hyökkäys vielä kerran – hyvin se menee.
Kouluttajan palaute upseerikokelaalle:
"Hyvin vedetty arviointi. Otit vastuuta itsellesi. Kysymykset olivat selkeitä ja sait joukkueen osallistumaan aidosti. Pidit keskustelun asiassa ja näytit esimerkkiä siitä, miten virheistä opitaan. Johtajana osoitit kykyä käsitellä tilanne rakentavasti. Sait ryhmänjohtajat arvioimaan omaa toimintaa – juuri näin rakennetaan luottamusta ja innostat toimintaan. Jatka samalla linjalla."
Siviiliesimerkki: asiakastilanne PK-yrityksessä
Tilanne: Harjoittelijan ja työntekijän asiakaskohtaaminen. Palvelu ei suju täysin suunnitelmien mukaan ja asiakas ei palaa uudelleen.
AAR seuraa yksinkertaista rakennetta:
Mitä tavoiteltiin?
→ Palvella asiakas kerralla kuntoon ja luoda hyvä kokemus.
Mitä tapahtui?
→ Asiakas joutui odottamaan, eikä saanut kaikkia kysymyksiään ratkaistua.
Miksi näin tapahtui?
→ Meillä ei ollut selkeää työnjakoa palvelutilanteessa.
Mitä opittiin?
→ Jaettava roolit ennen vuoroa. Yksi ottaa asiakkaan kokonaisvastuun ja toinen tukee tarvittaessa.
Miten toimitaan seuraavalla kerralla?
→ Sovitaan roolit vuorojen alussa ja kerrataan lyhyt muistilista asiakaspalvelusta.
Omistajan palaute AAR:n jälkeen:
"Tämä oli hyvä keskustelu. Ei haettu syyllistä, vaan etsittiin parannus. Juuri tällaista tarvitaan, jotta opimme jokaisesta kohtaamisesta – kiitos, jatketaan. Minä tulen iltapäivän vuoroon avuksi."
Itsearviointina – AAR yksin tehtäväksi
AAR toimii myös yksilölle, erityisesti silloin kun työ on itsenäistä tai tiimillä ei ole aikaa yhteiseen keskusteluun.
Esimerkki: Yrittäjä vetää asiakastilaisuuden ja tekee sen jälkeen itse AAR:n:
Mitä olin suunnitellut?
Miten se meni?
Mikä toimi hyvin ja miksi?
Missä voisi parantaa?
Mitä muutan seuraavaan kertaan?
Kirjoitettuna muistivihkoon tai äänitettynä kännykkään. Koonnos esille seuraavassa tiimipalaverissa. AAR auttaa jäsentämään omaa toimintaa, tunnistamaan oppia ja kehittymään systemaattisesti.
Soveltaminen ammatilliseen koulutukseen – oppiminen kiinni arjessa
Ammatillisessa koulutuksessa oppiminen siirtyy yhä enemmän työpaikoille. Tämä tuo mukanaan uuden haasteen: miten varmistetaan, että opiskelija todella oppii työn arjessa?
AAR tarjoaa konkreettisen ja yksinkertaisen vastauksen.
Esimerkki: sähköasentajan työssäoppimisjakso
Opiskelija osallistuu oikeaan asennustehtävään kokeneen asentajan kanssa. Heti tehtävän jälkeen he käyvät läpi AAR:n:
Mitä oli tarkoitus tehdä?
Mitä tapahtui?
Miksi näin tapahtui?
Mitä opittiin?
Miten toimitaan ensi kerralla?
Tämä keskustelu vie oppimisen syvemmälle, tekee ajattelun näkyväksi ja tuo ohjaajalle mahdollisuuden antaa välitöntä palautetta.
Miten AAR tukee osaamisen arviointia?
AAR:t voidaan liittää suoraan työssäoppimisen näyttöihin
Opiskelija voi käyttää AAR-lomaketta oppimispäiväkirjan osana
Opettaja ja työnantaja voivat hyödyntää AAR-muistioita arvioinnin tukena
Vinkit AAR:n käyttöönottoon kiireisessä arjessa
Yksin työskentelevä? Kirjoita AAR itsellesi. Vaikka 3 minuutin reflektio.
Tiimi kiireinen? Pidä AAR vaikka kahvitauolla, ei tarvitse olla virallinen palaveri.
Toistuva työ? Käytä AAR vain kriittisissä kohdissa, ei jokaisessa tilanteessa.
Ei aikaa kirjoittaa? Käykää keskustelu suullisesti. Sovi yksi käytännön parannus seuraavaan kertaan.
AAR työkaluna arkeen
| Käyttökohde | Toteutus |
|---|---|
| Asiakaspalvelu | Nopeasti kohtaamisen jälkeen: mitä opittiin? |
| Projektityö | Sprinttien tai vaiheiden jälkeen – tiimiarvio |
| Koulutus | Opiskelijan ja ohjaajan yhteinen reflektio |
| Yrittäjyys | Päivän päätteeksi oma AAR – missä onnistuin? |
Mitä opittiin?
Taktisen tason AAR on yksi sotilasjohtamisen käytännöllisimmistä ja siirrettävimmistä opeista. Se ei vaadi järjestelmiä tai raportteja – vain viisi kysymystä ja halua pysähtyä hetkeksi.
Olitpa sitten esihenkilö, opiskelija, työntekijä tai yrittäjä, AAR tuo oppimisen lähemmäs tekemistä. Ja kun oppiminen tapahtuu arjessa, se muuttuu tavaksi – ei erilliseksi tapahtumaksi.
Haluatko ottaa AAR:n käyttöön omassa organisaatiossasi?
Tarjoan käytännönläheisiä valmennuksia, joissa opit hyödyntämään AAR-menetelmää tiimin, koulutuksen tai asiakastyön tukena – juuri niin kuin se toimii kentällä. Tutustu palvelutarjontaan.
Ota yhteyttä: hannujhypponen@gmail.com| 
040 657 3495 | 
https://www.linkedin.com/in/hannuhypponen/
Kirjoittaja: Hannu Hyppönen – johtamisvalmentaja, joka uskoo, että parhaat oivallukset löytyvät usein toiminnan jälkeen – kun ne osataan kysyä oikein.
Lähteet: Omat kokemukset varusmiesten ja ammattisotilaiden kouluttajana sekä koulutuspäällikkönä Maasotakoulussa ja Pääesikunnassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mieltä sinä olet tekstistä? Ota kantaa.
Kaikki kommentit ovat tervetulleita!